Luken erikoistutkija Miika Tapio esittelee vieraille mustasotilaskärpästen frassia Insectlabissa.
Kanta-Häme Jokioinen

Hyönteistutkimus tehostuu Jokioisilla – uusi laboratorio selvittää hyönteisten käyttönä rehuna ja biojätteen prosessoinnissa

Insectlabissa haetaan tietoa hyönteisten hyödyntämisestä muun muassa elintarvikkeina, rehuina ja maatalouden tehotyöläisinä.

Jokioisilla viime viikolla avatussa hyönteislaboratoriossa etsitään ratkaisuja hyönteisalaa askarruttaviin kysymyksiin, kuten hyönteisten kasvatukseen ja rehuihin, tuotekehitykseen sekä teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseen.

Insectlab-nimistä laboratoriota pitää Luonnonvarakeskus Luke.

Hyönteisiä pidetään niin sanotuissa kontrollihuoneissa, joissa kyetään säätelemään ympäristön lämpötilaa ja valaistusta.

– Samat tilat oli ennen varattu siipikarjalle, nyt kasvatamme piensiipikarjaa, vitsailee Luken erikoistutkija Miika Tapio.

Hyönteistalous jakaantuu elintarvike-, rehu ja lannoite- sekä sivutuotekäyttöön. Eniten näkyvyyttä on saanut hyönteisten käyttö ruoaksi.

– Hyönteisten elintarvikemyynti on sallittua kuudessa EU-maassa. Rekisteröityjä kasvattajia Suomessa on tällä hetkellä 50, Tapio kertoo.

Tapion mukaan hyönteisten rehu- ja tekninen käyttö esimerkiksi biojätteen prosessoinnissa on kasvanut.

– Mustasotilaskärpäsistä löytyy paljon tuoretta tutkimustietoa. Sirkkojen tutkimus on taas ollut vähäistä, aiheeseen erikoistunut Tapio kertoo.

Mustasotilaskärpästen prosessointikykyä tutkitaan myös Insectlabissa. Laboratoriossa kasvatetut kärpäsen toukat tuottavat frassia, eli lannaksi määriteltävää tuotetta, jota voidaan käyttää lannoitteena. Sen on todettu parantavan kasvien vastustuskykyä ja sitovan maaperään tehokkaasti typpeä ja fosforia.

Toinen tutkittava laji ovat jauhomadot, eli kuoriaisen toukat. Insectlabissa kasvatettava kanta on peräisin jo 70-luvulta Tikkurilasta Luken alkuperäisiltä tutkimussijoilta.

– Jauhomadot kykenevät syömään kaksi kertaa oman painonsa kahdesti päivässä. Niiden paino nousee 20-kertaiseksi neljässä viikossa, kertoo tutkija Pertti Marnila.

– Ne tulevat käytännössä toimeen pelkällä kiinteällä ravinnolla. Vesi on kuitenkin välttämätöntä jauhomatojen kasvulle, Marnila lisää.

Hyönteisten käytön rehuna on todettu lisäävän myös eläinten, esimerkiksi kanojen vastustuskykyä.

– Hyönteiset ovat hyvin ympäristöystävällinen rehu. Elävä ravinto voi auttaa esimerkiksi kaloja sopeutumaan paremmin istutuksen jälkeen, Tapio kertoo.

Hyönteisravinnon on todettu vähentävän tulehduksia ja tehostavan suoliston mikrobitoimintaa.

Lukessa ollaan tyytyväisiä siihen, että hyönteistalouden tutkimusmahdollisuudet ovat parantuneet. Lukessa työskentelee 40 hyönteisalaa seuraavaa tutkijaa.

– Kuulen usein kysymyksen ”eikö se mennyt jo ohi?”, kun sanon tekeväni hyönteistutkimusta. Uskon, että tämä ei ole pelkkä buumi, vaan osa pidempää jatkumoa, Tapio sanoo. HÄSA

Artikkelin lähteenä on käytetty myös Eviran ylitarkastajan Riina Keski-Saaren kommentteja.

Tuoreimpia artikkeleita