Kanta-Häme

Hypi trampoliinilla vartaloon kuntoa ja tasapainoa

Hengästynyt mies istahtaa trampoliinin reunalle. Teijo Päkkilällä, 52, on takanaan puoli tuntia trampoliinihyppelyä.

– Sykemittari näyttää, että kaloreita kului reippaat kolmesataa ja syke vaihteli 120–160 välillä.

Omakotitalon pihassa seisova suorakaiteen muotoinen trampoliini on Päkkilän viisihenkisen perheen neljäs.

Ensimmäinen ostettiin lapsille. Heidän myötään myös lasten isä innostui trampoliinista.

– Olen harrastanut trampoliinihyppelyä noin kahdeksan vuotta, Teijo Päkkilä laskee.

AIKUINEN MIES hyppimässä trampoliinilla ei ole tyypillisin näky omakotitaloalueella.

– Kyllähän sitä voi kysyä, kuinka moni viitsii tehdä itsensä hölmöksi, naurahtaa Päkkilä, Seinäjoen lukion apulaisrehtori.

Ennakkoluulot eivät ole aikuista hyppijää vaivanneet. Päkkilä tietää kokemuksesta kuinka hyvää ja tehokasta liikuntaa trampoliini tarjoaa.

– Olen huomannut hyppimisen kehittävän tasapainoa ja kehon hallintaa. Ja esimerkiksi vatsalihakset tulevat hyppimisessä ihan eri kohdista kipeiksi kuin vaikka voimatreeneissä salilla.

HUPIHYPPELYSTÄ alkunsa saanut harrastus on kehittynyt itseopituiksi volteiksi ja liikesarjoiksi.

Taidot kyllä kehittyvät, mutta sen huomaa, että kehon liikemuisti ei ole tällä ikää enää yhtä hyvä kuin lapsilla. Vaikeampia hyppyjä ei niin vain uskalla tehdä.

Teijo Päkkilä olisi harrastusta aloittaessaan kaivannut hyppyopetusta.

Sitä kaipaisi hyppijöille myös Eira Nevanpää, taideliikuntakoulun opettaja.

– Kun näen lapsia hyppimässä trampoliinilla, minun tekisi mieleni käydä sanomassa, että tehkääpä toisin, niin saatte hyppimisestä enemmän irti.

TRAMPOLIINILLA pätevät saman lainalaisuudet kuin muissakin liikuntalajeissa. Jos haluaa kehittyä, pitää hallita perusasiat.

– Ensimmäinen liike, joka trampoliinilla pitää opetella on suorahyppy, Nevanpää sanoo.

Hänen taideliikuntakoulussaan Kurikassa trampoliinivoimistelua on opetettu kymmenisen vuotta.

– Voi tuntua yksinkertaiselta hyppiä suoraan ylös ja alas, mutta sitä se ei ole. Suorahyppy vaatii tiukkaa keskivartalon hallintaa. Muuten katoaa tasapaino ja liike on holtiton.

Jos keskivartalon hallinta on huono, selkänikamat joutuvat hypyissä lujille ja selkä kipeytyy.

TAIDELIIKUNTAKOULUN kasvatti ja nykyinen valmentaja Jenna Kammonen kiipeää kilpatrampoliinille näyttämään, miten tehdään oikeaoppinen suorahyppy.

Hän ottaa silmiinsä kiintopisteen, asettaa jalkansa hartioiden leveydelle mattoon ja keskittyy hyppimään.

Suorahypystä hän vaihtaa hallitusti istumahyppyyn. Koko ajan kroppa on tiukkana pakettina ja käsivarret suorina kylkiä myöten.

– Istumahypyssä pitää kääntää alas tullessa kädet niin, että sormet ovat eteen päin, jolloin käsivarsi ei taitu takamuksen osuessa verkkoon, hän ohjeistaa.

Lopuksi Kammonen heittää lennokkaan kierrevoltin, joka trampoliinivoimistelun Suomen mestarin ja Pohjoismaiden hopeamitalistin tekemänä näyttää kovin helpolta, vaikka ei sitä olekaan.

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic