Kanta-Häme

Hyppää kyytiin, puhe vie mukanaan – Podcastien läpimurtoa on odotettu jo muutama vuosi

Maailmalla podcastit ovat vakiinnuttaneet asemansa ja keräävät miljoonayleisöjä. Muutaman vuoden ajan median on povattu lyövän läpi Suomessakin.
Katleena Kortesuo piti omaa podcastiaan muutaman tuotantokauden ajan. Hän pitää uudesta mediasta erityisesti sen vuoksi, että se ei ole uusi aikasyöppö vaan tulee muun tekemisen päälle. Kuva: Sara Aaltio
Katleena Kortesuo piti omaa podcastiaan muutaman tuotantokauden ajan. Hän pitää uudesta mediasta erityisesti sen vuoksi, että se ei ole uusi aikasyöppö vaan tulee muun tekemisen päälle. Kuva: Sara Aaltio

Mistä puhutaan, kun puhutaan podcasteista? Teknisen määritelmän mukaan se tarkoittaa tietynlaisten audiotiedostojen julkaisua rss-syötteen avustuksella. Koska kieli elää ja maailma muuttuu, tässä artikkelissa podcast tarkoittaa laajemmin verkossa julkaistua audiota.

– Äänitiedosto, jonka kuuntelija voi kuunnella, kun itse haluaa, Katleena Kortesuo kiteyttää erinomaisesti.

Seuraava biisi ei rajoita podcastia

Merkittävimmät radion ja podcastin erot tiivistää tamperelaisen Radio 957-toimittaja ja Antti X Antti -musiikkipodcastin toinen tekijä, Antti Granlund.

– Jälkimmäistä saa tehdä selvästi rajatummalle yleisölle, kuten esimerkiksi meillä Antti X Antti -podcastissä puhutaan niille, jotka suhtautuvat intohimoisesti musiikkiin tai musiikkibisnekseen.

– Toinen ero on mittaan liittyvä. Podcasteja voi olla eri mittaisia, parin minuutin havainnoista 15 minuutin päivittäisiin jaksoihin tai tunnin mittaisiin. Tämä mahdollistaa syventymisen aiheeseen, kun ei tarvitse miettiä, että pitäisi pistää biisi soimaan tai siirtyä seuraavaan asiaan.

Dialogi on podcastin juttu

Podcastin lisäksi Antti Granlund on pitänyt blogia. Hämeenlinnalainen kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo on tullut tunnetuksi myös Ei oo totta -blogistaan. Kaksi vuotta takaperin Kortesuo päätti kokeilla, kuinka blogi toimisi podcastina.

Molempien tekijöiden vastaukset noudattelevat samoja linjoja, kun kysytään, mitä sellaista ääni tarjoaa, mihin kirjoitettu teksti ei taivu.

– Aika useasti kirjoittaminen on yhden ihmisen ponnistus. Dialogi on se yksi iso juttu tässä, Granlund toteaa.

– Haastattelut ja keskustelut toimivat todella hyvin äänenä, paremmin kuin blogissa kirjoitettuna. Keskustelusta tulee mieleen parin ihmisen kahvipöytäjutustelu.

Vihakuunteleminen on vaikeaa

Granlund intoutuu pohtimaan aihetta laajemmin luoden korkealentoisen ajatusketjun tiedonvälityksen historiaan. Kaikki alkoi totuuden kertomisesta, josta ruvettiin lipsumaan jossain kohtaa netin myötä.

– Totuus ei enää kiinnostanut, vaan ruvettiin kiusoittelemaan erilaisilla otsikoilla. Otsikoinnilla venytetään itse pihviä mahdollisimman pitkälle, että saadaan ihmiset lukemaan juttu. Tämäkään ei ihan enää riitä. Nyt kirjoitetaan nasevia kolumneja, joita lukijat voi pöyristyen tai kunnioittaen jakaa somessa.

Tämän ajatusjatkumon seuraava askel on Granlundin ajatuksissa podcast.

– Podcasteissa ei yritetä provosoida, vaan haetaan oikeaa dialogia. Samassa tilassa olevat ihmiset voivat ajan kanssa keskustellen päästä eteenpäin ja oppia. Lisäksi vihakuunteleminen on todella vaikeaa.

Antti auttaa kaverin puolesta

Podcastien suosion räjähtämistä on odotettu Suomessa jo parin vuoden ajan. Kortesuo uskoo, että tilausta formaatille on.

– Meillä ihmisillä on paljon tylsiä hommia, mitkä täytyy tehdä ja mihin podcast sopii taustalle. Kuunteleminen tulee toisen tekemisen päälle, se ei ole uusi aikasyöppö.

Antti Granlundin mielestä tällä hetkellä eletään aikaa, jolloin kaikki toimijat yrittävät haalia mahdollisimman paljon ihmisiä ylipäätään kuuntelemaan podcasteja.

– Tällä hetkellä podcastien tekijöillä on yhteinen agenda ja se on se, että suomalaiset totutettaisiin tähän mediaan. Isoista hiteistä on se hyöty, että ne esittelevät tätä tapa tehdä mediaa ja siksi niitä tarvitaan.

Esimerkkejä menestyksestä on jo syntynyt. Antti Holman Auta Antti on kerännyt yli 2,2 miljoonaa kuuntelua ja Kaverin puolesta kyselen -podcastin jaksoja on käynnistetty 2,5–3 miljoonaa kertaa.

– Yksi kysymys on se, että tarvitseeko podcastin olla suosittu. Omalla tavallaan podcastit ovat sellaisia, että niitä on paljon ja on paljon tekijöitä ja paljon aiheita. Jokaisen ei ole tarkoitus olla supersuosittu, Granlund sanoo. HÄSA

Antin ja Katleenan suosikit

Always cheating. Amerikkalainen podcast, joka keskittyy brittijalkapallon fantasy-futis liigaan. Mestarillisen hyvä. Ollut esikuva muodon puolesta, vaikka puhuu ihan eri aiheesta kuin me Antin kanssa. Uusin jakso on ennakkokatsaus tulevaan Valioliiga kauteen.

Reply All. Toivoisin, että mahdollisimman moni kirjoittavista toimittajista ottaisi siitä mallia. Huippuluokan journalismia, tarinan kerrontaa, persoonavetoista puhetta yhdessä paketissa. Käsittelee lähinnä netti-ilmiöitä.

Kaverin puolesta kyselen. Tosi hauska, kahden sanavalmiin ja pirskahtelevan ihmisen kokemuksia normaalista elämästä ja noloista tilanteista.

Rahapodi. Sijoittamiseen ja rahamaailman liittyvä. Itse en ymmärrä mitään sijoittamisesta, mutta haluan oppia.

Podcast tulonlähteeksi?

Antti Granlundin mukaan Suomessa alkaa olla podcasteja, joilla voisi olla kaupallista potentiaalia.

Tekijän on mahdollista tienata sisällöllään, siihen täytyy vain opetella. Esimerkiksi Pupulandian pitäjä Jenni Rotanen on sanonut, että heidän Afterwork-podcastissaan saattaa olla yhdessä jaksossa yhtä paljon startteja kuin lukijoita yhdessä blogipostauksessa. Tällä hetkellä blogi on se, josta tulee rahaa ja podcastista ei juurikaan.

Granlundin tulkinta on se, että tällä hetkellä ne, jotka mainostavat, eivät oikein osaa mainostaa podcasteissa.

Podcastien yleisö on erittäin sitoutunutta ja intohimoista. Podcasteja ei vihakuunnella, niitä ei klikata auki, jos niistä ei pidetä.