Kanta-Häme

Hyppylentäjillä riittää kokemusta

Laskuvarjohyppääjien koneiden lentäjille kertyy väkisin satoja lentotunteja vuosittain.

Jämijärven Comp Air 8:n turman jälkeen on puhuttu harrastajalentäjien lentävän yhä vähemmän lupakirjan suorittamisen jälkeen. Lentobensiiniin kohdistuva vero nostaa lentotuntien hintaa, vähentää lentämistä ja aiheuttaa turvallisuusriskin.

– Hyppääjiä taivaalle kuljettava lentäjä ei joudu miettimään kustannuksia. Hän lentää ja kerho maksaa koneen käyttökustannukset. Tehtävään otetaan aina erittäin kokenut lentäjä, jonka kokemusta aktiivinen harrastus vielä koko ajan kartuttaa, kertoo riihimäkeläinen hyppymestari Esa Ylöstalo Hämeen laskuvarjourheilijoista.

Niin hyppääjien kuin lentäjien koulutuksessa riskitilanteisiin varautuminen ja niistä selviytyminen ovat korostuneet viime vuosina. Räyskälässä toimivan Suomen Urheiluilmailuopiston vt. rehtori Antti Jouppi kertoo, että erityisesti ultrakevyiden koneiden lentäjien turvallisuuskoulutusta on lisätty.

– Oppilaat käyvät opettajan kanssa havainnollisesti läpi poikkeustilanneharjoituksia ilmassa. Koneen hallintaa harjoitellaan samoin kuin hätälaskuja, Jouppi kertoo.

Varjosulkeisia ja simulointia

Myös laskuvarjohyppääjien koulutuksessa varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. Esa Ylöstalo kertoo HLU:n kouluttavan oppilaita simulaattorin avulla esimerkiksi oikeassa asennossa koneesta poistumiseen.

Vaaratilanteita ja riskejä riittää koneesta poistuttaessa. Varjo voi aueta ovella, asento on väärä, varjo jää kiinni koneeseen, varjon narut sotkeutuvat, koneeseen tullut vika johtaa hätähyppyyn ja pakkolaskuun.

Vaikka mahdollisuuksia vaaratilanteisiin riittää, muita kuin nilkka- ja rannevaurioihin johtavia onnettomuuksia sattuu Esa Ylöstalo mukaan harvoin. Automaattilaukaisin avaa varavarjon, jollei päävarjo ole säädettyyn korkeuteen mennessä auennut. Automaattilaukaisin on kaikilla oppilailla ja valtaosalla hyppääjistä.

– Olen toiminut hyppymestarina vuodesta 2006, eikä oppilailleni ole koskaan tapahtunut mitään järkyttävää. Toivottavasti näin jatkuu vastaisuudessakin.

Rehtori Antti Jouppi Urheiluilmailuopistolta kertoo, että vaikeista tilanteista selviydytään kerhon ja ryhmän voimalla.

– Ensin lennätetään lennokkia, innostutaan ja lähdetään ilmailukerhoihin. Ryhmään kasvetaan sisään, sillä saadaan kokeneemmilta tiedon ja taidon lisäksi pahoissa tilanteissa sielunhoitoa. Kerho toimii itse itsensä auttajana, kun asioita käydään läpi ja keskustellaan, kertoo Antti Jouppi. (HäSa)