Kanta-Häme

Hyvä luontokuva ei vaadi kallista kalustoa – Katso riihimäkeläisen Antti Siposen upeat kuvat ja lue vinkit

Antti Siponen kertoo, miten syntyy hyvä luontokuva.
Luontokuvaaja Antti Siposen mukaan kiehtova eläin- tai lintukuva on harvoin pelkkä potretti, vaan siihen kannattaa ikuistaa myös ympäristöä. Kuva: Esko Tuovinen
Luontokuvaaja Antti Siposen mukaan kiehtova eläin- tai lintukuva on harvoin pelkkä potretti, vaan siihen kannattaa ikuistaa myös ympäristöä. Kuva: Esko Tuovinen

Kun aloittaa luontokuvaamisen, ensimmäiseksi kannattaa opetella kuvausvälineiden toimintaa.

– Ei tarvitse mitään kalliita välineitä. Edullisimmilla kameroilla saa hyvää jälkeä, kun niitä vain käyttää oikein, luontokuvausta 10 vuotta harrastanut Antti Siponen sanoo.

Riihimäkeläinen Siponen aloitti valokuvaamisen jo rippikouluikäisenä, jolloin hän kuvasi vielä itse filmejä.

Vuonna 2005 hän hankki ensimmäisen digitaalisen kameransa ja kiinnostui erityisesti luontokuvaamisesta.

Kun välineet ovat hallinnassa, kohteen valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kuvauskohde täytyy tuntea, jos haluaa saada esimerkiksi laadukkaita lintu- tai eläinkuvia.

– Aamun vastavaloja kurkien parissa. Neljä kurkea innostuivat kovaan painiin aamutoimien ohessa. Nouseva aurinko heijastuu järvenpinnasta. Actionkuva, luonnehtii Antti Siponen. Kuva: Antti Siponen
– Aamun vastavaloja kurkien parissa. Neljä kurkea innostuivat kovaan painiin aamutoimien ohessa. Nouseva aurinko heijastuu järvenpinnasta. Actionkuva, luonnehtii Antti Siponen. Luontokuvat: Antti Siponen

Kuvaajan on syytä tietää, miten kohdetta kuvataan, missä sitä pystyy lähestymään ja miten kuvauskohteet käyttäytyvät.

Tärkein asia valokuvaamisessa on Siposen mielestä valo.

– Kannattaa opetella, miten valo käyttäytyy ja miettiä tarkasti, haluaako vasta-, myötä- vai sivuvaloa, Siponen toteaa.

 

Siponen sanoo, että monesti helpoin myötävalo ei ole kiinnostavin ratkaisu. Muut vaihtoehdot voivat kuitenkin olla haastavampia kuvata.

Aamu- ja iltavalot ovat sävyisyydeltään lämpimiä ja pehmeitä verrattuna kovaan ja kirkkaaseen keskipäivän valoon. Ero on suuri lopputuloksen kannalta.

– Kovassa keskipäivän valossa on turha kuvata vastavaloon. Silloin saa yleensä vain mustia siluetteja. Pehmeämmissä ilta- ja aamuvaloissa vastavalot toimivat todella hyvin.

Luontokuvaa kannattaa etsiä erilaisista ja erikoisista sääilmiöistä.

Siponen on erikoistunut sumujen kuvaamiseen, mutta myös kovat vesi- ja lumisateet tai poikkeukselliset valot tarjoavat mahdollisuuksia.

Peruspilvinen tihkusade on usein puolestaan ankea ratkaisu, sillä siinä ei näy luonnon ominaisuuksia. Se voi toimia esimerkiksi lähikuvissa, mutta ei ole kovin toiminnallinen vaihtoehto maisemakuvissa.

– Jos vesisade näkyy kuvassa sateena, se tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kalustot kestävät nykyään hyvin säätä, mutta tarvitsevat silti suojaa sateilta, Siponen kertoo.

– Aikainen aamu laulujoutsenia kuvatessa. Joutsenet kaulakkain luovat erikoisen asetelman. Aamu ennen auringon nousua on kylmän sininen. Sumuinen järven pinta pehmentää taustaa ja kontrasteja, taustoittaa Antti Siponen. Kuva: Antti Siponen
– Aikainen aamu laulujoutsenia kuvatessa. Joutsenet kaulakkain luovat erikoisen asetelman. Aamu ennen auringon nousua on kylmän sininen. Sumuinen järven pinta pehmentää taustaa ja kontrasteja, taustoittaa Antti Siponen.

Kameroihin on myynnissä kangassuojia sadekeleille. Vedenpitävästä kankaasta voi myös itse tehdä kuminauhalla kiinnitettäviä ja objektiivin ympärille puristuvia suojakankaita.

Erityisen tärkeää on se, miltä kuvausympäristö näyttää.

– Kiehtova eläin- tai lintukuva on harvoin pelkkä potretti. On kiinnostavampaa, jos ympäristö näkyy kuvassa ja siinä esiintyy esimerkiksi kasvillisuutta tai vesistöä, hän taustoittaa.

Ympäristöä sisältävä kuva vähentää laitteistovaatimusta.

Tällöin ei tarvitse välttämättä pisintä putkea, jolla linnun saa mahdollisimman isona ruutuun. Käytössä voi olla myös lyhyempi putki, jolla ympäristö näkyy kuvassa.

– Tässä on sumuaamun vastavalokuva. Tyyni vedenpinta luo kaislikosta kivan heijastuksen. Vastavalo tekee kuvasta graafisen siluettikuvan. Sumu verhoaa taustan ja nouseva aurinko luo lämpimät värisävyt. Kuvassa nuori nokikana kurottaa ruokaa kaislikosta, kertoo Antti Siponen. Kuva: Antti Siponen
– Tässä on sumuaamun vastavalokuva. Tyyni vedenpinta luo kaislikosta kivan heijastuksen. Vastavalo tekee kuvasta graafisen siluettikuvan. Sumu verhoaa taustan ja nouseva aurinko luo lämpimät värisävyt. Kuvassa nuori nokikana kurottaa ruokaa kaislikosta, kertoo Antti Siponen.

Siponen itse käyttää nykyään usein kuvauskojua. Parhaat kuvat tulevat usein piilokojusta, kun linnut ja eläimet kulkevat rohkeasti lähempänä kuvaajaa.

Kameran suhteen mahdollisuudet ovat nykypäivänä laajat. Siponen ei osaa suositella kuvaamiseen mitään tiettyä kalustoa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että maisemakuvissa käytetään laajakuvaa ja arkoja eläimiä kuvattaessa tarvitsee pidemmän polttovälin objektiiviin.

Polttoväli on mitta sille, miten paljon systeemi kokoaa tai hajottaa valoa.

Kameran valintaan vaikuttaa paljon myös se, haluaako kantaa raskaampaa kalustoa vai selvitä pienemmällä kalustolla. HäSa

 

Julkaistu Hämeen Sanomien kesälehdessä 21.5.2019. Lue koko kesälehti tästä linkistä.

Antti Siponen

Antti Siponen on 40-vuotias riihimäkeläinen luontokuvaaja, siviiliammatiltaan it-ohjelmoija.

Siponen aloitti valokuvaamisen teini-ikäisenä ja on harrastanut luontokuvausta aktiivisesti jo yli 10 vuotta. Hän on erikoistunut luontokuvaamisessa lintuihin.

Siponen sai kunniamaininnan Vuoden Luontokuva -kilpailussa 2012 linnuista sekä 2014 linnuista ja nisäkkäistä.

Siponen voitti vuonna 2015 pohjoismaisen luontokuvakilpailu Nordic Nature Foto Contestin Uhattu luonto -sarjan. Vuonna 2013 hän oli toinen Liminganlahden Lintukuvakilpailussa ja viides Swiss Ornithological Institute Photo Competition -kilpailussa.