Kanta-Häme

Hyvää kohtelua ei voi irrottaa hyvästä hoidosta

– Olen kehittäjätyyppi. Tärkeintä kehittämisessä on, että koko ajan mietitään, miten asioita voitaisiin tehdä entistä paremmin, sanoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä helmikuun alussa aloittanut Seppo Ranta.

Keskussairaalassamme on Rannan mielestä moni asia tosi hyvin, mutta tietysti myös kehitettävää löytyy. Ongelmana on esimerkiksi röntgenlääkäripula, johon on mietitty ratkaisua ulkomailta.

Johtamisesta opasteisiin

Mutta on paljon muutakin.

– Johtaminen on iso kehittämisteema. Miten hyödynnämme johtamisessa toiminnan ja talouden mitattua tietoa ja laatuasioita?

Myös hyvin konkreettisia asioita mietitään. Miten asiakas osaa eri paikkoihin keskussairaalassa? Ovatko opasteet kunnossa? Onko käytävillä turhia tavaroita?

Isompi asia ovat keskussairaalan tilat, jotka eivät uutuudellaan häikäise. Päärakennus edustaa 1970-luvun suunnittelua.

– Tiloilla on paljon vaikutusta siihen, miten tehokkaasti sairaalassa pystytään toimimaan. 1970-luvulla ei mietitty, kuinka paljon hoitajilta menee aikaa siihen, kun he työntävät potilasta paikasta toiseen.

Ranta tietää, että sairaala voi säästää jopa useita henkilötyövuosia, jos sen eri yksiköt on sijoitettu järkevästi.

Uuden rakentamista, vanhan korjaamista?

– Sitäkin mietitään, olisiko nykyinen päärakennus parasta peruskorjata, pitäisikö rakentaa uudisrakennus vai yhdistää uutta ja peruskorjattua.

Kaikessa kehittämisessä pitäisi Rannan mielestä kuunnella henkilökuntaa ja potilaita.

Viime aikoina tämänkin lehden mielipidepalstalla on käyty keskustelua sairaanhoitopiirin Potilas ensin -ajattelusta. Ranta on lukenut kirjoitukset tarkasti.

Kirjoituksissa on arvosteltu Potilas ensin -hanketta ja arveltu jopa, että sillä haluttaisiin peitellä keskussairaalan todellisia ongelmia kuten potilasvahinkoja.

– Ymmärrän tämän pohdinnan, Ranta sanoo, mutta vakuuttaa, että mistään sumutuksesta ei ole kysymys.

Hyvä hoito on ykkösasia

– Ilman muuta on ykkösasia, että on hyvä hoito, mikä tarkoittaa, että sairaus pystytään diagnosoimaan ja sen jälkeen annetaan hoito tehokkaasti. Tämä on tärkein osa Potilas ensin -ajattelua.

Ranta sanoo, että 90 prosenttia sairaanhoitopiirin asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Mutta kaikki eivät ole. Rannan pöydälle tulee myös muistutuksia ja kanteluja.

– Tavoitteemme on, että kaikki voisivat luottaa siihen, että saavat hyvää kohtelua.

Sumutus-ajattelun taustalla voi Rannan mukaan olla sairaalan täyttölupamenettely. Jos jokin vakanssi vapautuu, sitä ei automaattisesti täytetä, vaan sairaalan johto miettii, voisiko vastaavan resurssin käyttää muualla tehokkaammin.

Missä hyötyä saadaan eniten?

Ranta huomauttaa, että tiukassa taloustilanteessa täytyy tehdä näin.

– On oleellista miettiä, missä asiassa eurolla saa eniten hyötyä.

Organisaatio ei kuitenkaan tällaista ajattelua sulata kovin helposti.

– Harvoin jokin yksikkö ilmoittaa, ettei tämä virka ole meille niin tärkeä, mutta naapurissa sitä tarvitaan enemmän.

Seppo Ranta on lähtöisin Riihimäeltä ja asuu Nurmijärven Klaukkalassa.

– Vaimoni on töissä Hyksissä, joten hän ajaa töihin etelään ja minä pohjoiseen. Hänellä on lyhyempi työmatka, mutta ajallisesti matka on lähes sama kuin minulla. (HäSa)

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic