Kanta-Häme

Hyvässä seurassa

Hämeenlinnalainen Juha-Pekka Koskinen yllättyi iloisesti, kun hänen keväällä ilmestynyt romaaninsa Ystäväni Rasputin valittiin kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi.

– Sen olen oppinut, että kun kirja on valmis, se on muiden käsissä. Kirjan vastaanottoon ei voi itse vaikuttaa. Siksi valinta tuntuu hienolta, hän sanoo.

Koskinen uskoo, että ehdokkuus voi tehdä hänen teoksiaan tunnetuiksi ja parhaassa tapauksessa myös lisätä myyntiä.

Koskisen esikoisromaanin (Ristin ja raudan tie) julkaisemisesta on jo lähes kymmenen vuotta. Ystäväni Rasputin on hänen kahdeksas kirjansa.

– Ehdokkuus on askel eteenpäin siinä, että ihmiset nyt löytäisivät teokseni paremmin, hän toivoo.

Ei yksistään …historia-aiheita

Palkintoehdokkuuden toi vuosiin 1914–1918 sijoittuva romaani, jossa Koskinen esittelee venäläistä mystikkoa Grigori Rasputinia. Tämä herätti jo aikalaisissaan ristiriitaisia tunteita.

Kirjassaan Koskinen halusi nostaa Rasputinin ylös tietokirjojen luomasta kuvasta ja kasvattaa hänestä ”oikean ihmisen kaikkine hyveineen ja heikkouksineen”.

Kirjailija toivoo, ettei Finlandia-ehdokkuus niittaa häntä historiallisten romaanien kirjoittajaksi, vaikka ehdokaskirja, samoin kuin monet hänen aikaisemmistakin teoksistaan sijoittuvat menneisyyteen.

– Tulen jatkossakin valitsemaan genren sen perusteella, mikä aihe on ja aion kirjoittaa muutakin kuin historiallisia romaaneja, hän sanoo.

Entä oliko Ystäväni Rasputin juuri se kirja, josta tekijä itse saattoi odottaa palkintoehdokasta?

– Ei todellakaan. Vuoden 2006 jälkeen en ole odottanut yhtään mitään, ehdokkuus yllätti täysin, hän sanoo.

Vuonna 2006 ilmestyi Koskisen romaani Savurenkaita. Se myi hyvin ja sai hyvät arvostelut, mutta ei saavuttanut minkäänlaisia palkintoehdokkuuksia.

Valtaosan J-P Koskisen teoksista on kustantanut hämeenlinnalainen Karisto. Ystäväni Rasputin on WSOY:n julkaisema.

Kolme voittajaa …mukana

Koskisen lisäksi Suomen tärkeintä kirjallisuuspalkintoa tavoittelevat Leena Krohn kirjallaan Hotel Sapiens, Kjell Westö romaanillaan Kangastus 38, Hannu Raittila teoksellaan Terminaali, Riikka Pelo teoksellaan Jokapäiväinen elämämme ja Asko Sahlbergi teoksellaan Herodes.

Krohn, Westö ja Raittila ovat jo kerran aiemmin voittaneet Finlandia-palkinnon.

Ehdokkaista peräti neljä hakee aiheensa historiallisista teemoista. Koskinen tutkii Venäjän keisarikunnan viimeisiä hetkiä, Pelon romaanissa esiin nousevat Stalinin vainot, Sahlberg vie lukijansa Rooman valtakunnan aikaan ja Westö talvisodan syttymistä edeltäneeseen historian vaiheeseen.

Hannu Raittila kertoo kahdesta teinitytöstä, joille elämän kiintopiste ovat lentokentät. Leena Krohnin kirja tutustuttaa lukijan laitokseen, jonne tuotujen asukkaiden yhteinen krooninen sairaus on ihmisyys.

Traumojen purku …uusille sukupolville

Toimittaja Raisa Rauhamaan johtaman valintalautakunnan oli helppo huomata, että kaunokirjallisuuden loihtijat tuntevat vetoa historiaa kohtaan entistäkin enemmän. Rauhamaa kiittelee tapaa, jolla jotkut kirjailijat pystyvät sekoittamaan fiktiiviset elementit todellisuuden aineksiin.

Parhaimmillaan tästä on tuloksena omaperäisiä ja erottuvia teoksia.

– Oman historiamme traumojen purku ei ole vielä ohi, ja se on siirtynyt uuden sukupolven, 1970- ja 1980-luvuilla syntyneiden kirjailijoiden tehtäväksi, Rauhamaa sanoo. (HäSa–STT)