Kanta-Häme

Hyvät neuvot ovat tarpeen

Rakennusalan ammattilaiset toivottaisivat puolueettomat rakennusneuvojat tervetulleiksi. Tämä käy ilmi Hämeen ammattikorkeakoulun Referee-projektin yhteydessä teettämästä kyselystä. Lähes 69 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että puolueettomalle rakennusneuvojalle olisi tarvetta.

Kysely laadittiin rakennusalalla työskenteleville yrityksille, yhdistyksille ja opettajille, ja tulokset julkaistiin Referee-projektin asiantuntijaseminaarin yhteydessä keskiviikkona Hämeenlinnassa.

Hamkin projektin tavoitteena on suunnitella uutta rakennusneuvojan koulutuskokonaisuutta, joka palvelisi alan ammattilaisia.

– Tarkoituksena on, että syksyllä olisi koulutussuunnitelma valmiina, projektipäällikkö Marja Savolainen kertoo.

Määräykset muuttuvat

Rakennusalan määräykset, lait ja säädökset ovat muuttuneet paljon 15 vuoden aikana. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan vuonna 2000, mutta sen jälkeen lakia on muutettu jo 24 kertaa.

Rakentamiseen liittyviä asetuksia on muutettu 9 kertaa, ja lisäksi muutama hallituksen esitys odottaa käsittelyä eduskunnassa.

Alati päivittyvät normit ovatkin yksi syy sille, että neuvojia kaivataan. Suurimpana ongelmana ei kuitenkaan ole se, että tietoa pimitettäisiin. Sen hakeminen on kuitenkin työlästä.

– Vastaajien mielestä tietoa on hyvin saatavilla, mutta se on liian sirpaleisesti levittynyttä, Hamkin rakennusteknisestä koulutuksesta vastaava Marita Mäkinen kertoo.

Rakennusalalla on myös paljon neuvonnaksi puettuja markkinointitilaisuuksia. Kaiken tiedon keskeltä pitää osata löytää oikeat ja tarpeelliset faktat.

– Muistan vuonna 1985, kun minulle rakennusmestarina kerrottiin tällaisista state of the art -rakenteista. Nykyään kyseisten rakenteiden käyttäminen on täysin pannassa, Hämeenlinnan kaupungin johtava rakennustarkastaja Timo Lehtinen kertoo.

Myös laatuvaatimukset ovat syynä sille, että neuvojaa kaivattaisiin. Home- ja sisäilmaongelmat ovat uutisoinnissa arkipäivää, ja rakennusneuvonnan yhtenä tavoitteena olisikin vähentää turhien saneerauksien määrää.

– Media muovaa kuvaa laaduttomasta rakentamisesta, mutta me olemme siihen itse syyllisiä, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n toimitusjohtaja Ahti Junttila toteaa.

Kuka maksaa ja järjestää?

Hamkin kyselyn mukaan neuvontaa tarvittaisiin kaikkein eniten rakennusprojektien läpivientiin, energiasäädöksiin sekä kosteus- ja homeongelmien hoitoon.

Lain mukaan kuntien rakennusvalvojilla on tällä hetkellä kuitenkin opastusvelvollisuus, mutta käytännössä valvojilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet neuvoa rakennuttajia.

– Ideana rakennusneuvonta on hyvä, mutta se hakee kokonaisuudessa paikkaansa. Monissa kunnissa rakennustarkastaja on samalla vielä palo- ja turvallisuustarkastaja, Timo Lehtinen toteaa.

Yksi mahdollisuus olisi myös, että rakennusneuvonta olisi maksullinen palvelu, jota käyttäisivät rakennusmestarit ja suunnittelijat. Kirvestyöt Timo Sollo oy:n työnjohtaja Joonas Sollo pohtii, että maksullisen neuvonnan käyttö saattaisi lopulta nostaa urakoiden hintoja.

– Urakoitsijathan laskuttavat rakennuttajia, joten työn hinta voisi nousta heille, Sollo toteaa.

Toistaiseksi rakennusneuvojan koulutuksen rakenne on vielä auki, ja Hamk hakee koulutukselle myös rahoitusta.

– Voi hyvin olla, että päädymme tarjoamaan useita pieniä kokonaisuuksia, koska asioiden kirjo on laaja, Marja Savolainen sanoo. (HäSa)