Kanta-Häme

Hyvinvointi tai sen puute näkyy myös luokassa

Kouluterveydenhuollon laajoihin terveystarkastuksiin tuli tänä syksynä valtakunnallinen esitietolomakekäytäntö.

– Lomakkeitahan on täytelty aina, mutta valtakunnallinen, kaikille oppilaille tehtävä samanlainen kysely on uutta. Jatkossa joihinkin vaikeisiin asioihin on ehkä helpompi tarttua, sillä lomakkeen kysymykset ohjaavat keskustelua, Jukolan koulun terveydenhoitaja Jenni Lammi kertoo.

Uutta on myös se, että vanhempien ja oppilaan lisäksi myös opettaja antaa arvionsa oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Erityisesti koulusta saatava näkökulma on Lammin mielestä arvokasta.

– Opettajalta terveydenhoitaja voi saada sellaisia terveisiä, joita kotoa ei osata kertoa. Kun lomaketietoja käsitellään yhdessä perheen kanssa, vanhemmat saavat kuulla myös opettajalta, miten koulupäivät sujuvat.

Vuosien suunnittelun tulosta

Vuonna 2009 kouluterveydenhuollossa siirryttiin aiempaa enemmän oppilaan perheen, kotiolojen ja vapaa-ajan kartoittamiseen. Samana vuonna säädettiin myös, että opettajan tulee vanhemman luvalla antaa arvio oppilaan selviytymisestä kouluympäristössä.

Tähän saakka opettaja on voinut antaa arvion vaikkapa suullisesti. Tänä syksynä käyttöön otettu, valtakunnallinen opettajan arviolomake on puolestaan puhtaasti suomalaista innovaatiota, kertoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Näin laajasti ja monipuolisesti lapsen hyvinvointia ei käsittääkseni kouluterveydenhuollossa tarkastella missään muussa maassa.

Lomaketta on hiottu usean vuoden ajan yhteistyössä opetushallituksen kanssa. Inspiraatiota on saatu kymmenistä eri kuntien aiemmin käyttämistä esitietolomakkeista.

– Voisi sanoa, että kentältä on kerätty helmet, jotka on todettu toimivimmiksi ja joihin on saatu hyödyllisimmät vastaukset, Hietanen-Peltola sanoo.

Vaivan arvoista

Laajat terveystarkastukset tehdään peruskoulun eka-, viides-, ja kasiluokkalaisille. Uudet lomakkeet kysymyksineen ovat kaikille luokka-asteille samat, jotta saatu tieto olisi mahdollisimman vertailukelpoista keskenään.

– Kerätyistä tiedoista saattaa olla tilastollista hyötyä. On myös tärkeää, ettei perheille tulisi sellaista oloa, että heidän asioidaan udeltaisiin muita tarkemmin, Hämeenlinnan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lähiesimies Sari Tuomivaara sanoo.

Riihimäen kaupunki osallistui viime talvena pilottihankkeeseen, jolloin lomakkeita testattiin käytännössä. Saatu palaute oli Tuomivaaran mukaan pääosin positiivista.

– Vaikka lomakkeiden täyttö lisää niin kouluterveydenhuollon, opettajien kuin vanhempienkin työmäärää, on se monessa perheessä ollut tilaisuus myös mukavalle jutusteluhetkelle.

Erityisesti alaluokilla juuri opettaja on se, joka on läsnä lapsen virkeimpänä aikana vuorokaudesta. Riihimäkeläisten vanhempien mielestä erityisen mukavaa oli saada lapsistaan positiivista palautetta, sillä kotona teini-iän tuskaa poteva saattaa koulussa käyttäytyä äärimmäisen kohteliaasti.

Toisaalta taas opettajien on hyödyllistä tietää, mikäli oppilaalla on esimerkiksi keskittymiskykyyn vaikuttava sairaus tai kotona muuten vaikeaa.

– Erityisesti pienet oppilaat oireilevat herkästi esimerkiksi vanhempien avioerosta, joka voi vaikuttaa koulutyöhön. (HäSa)

Päivän lehti

19.1.2020