Kanta-Häme

Hyvinvointikeskus herättää myös epäilyjä

Lammin tuleva hyvinvointikeskus oli keskeinen puheenaihe Lammilla järjestetyssä Vanhustenviikon paneelikeskustelussa tiistaina. Vielä on monta epäselvää asiaa.

Ensimmäinen kummastuksen aihe oli se, että hankkeen rahoitushakemus myöhästyi viime vuonna. Siksi Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö ei ole voinut viedä hankettaan kunnolla eteenpäin.

– Lammin hyvinvointikeskus on tärkeysjärjestyksessä ykkösasia meille. Toivon todella, että hanke lähtee käyntiin, sanoi kaupungin ikäihmisten lautakunnan puheenjohtaja Kaija Savijoki (kok.).

Hakemus aiotaan jättää Aralle eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle vielä tässä kuussa. Rahoituspäätöstä odotetaan ensi vuoden tammi-helmikuussa. Sen jälkeen on vuorossa asuntosäätiön investointipäätös, ja keväällä hankkeen suunnittelun pitäisi lähteä kunnolla käyntiin.

– Rakentaminen voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2017, Savijoki selvitti.

Hyvinvointikeskuksen nimeä arvosteltiin keskustelun aikana usein. Savijokikin myönsi, että nimi on huono. Nimitys on peräisin sosiaali- ja terveysministeriöltä, joka on alkanut kutsua taajamien keskuksiin suunniteltuja vanhusten asumisyksikköjä nimenomaan hyvinvointikeskuksiksi. Tarkoitus on, että näihin keskuksiin saadaan monenlaisia palveluja, joita voivat käyttää eri-ikäiset ihmiset.

Ennen Lammia vastaava keskus nousee Iittalaan. Iittalan yksikköön muuttaa myös Kalvolan terveysasema, koska sen nykyiset tilat ovat huonot. Lammin keskustelijoita arvelutti se mahdollisuus, että myös Lammin terveyskeskus muuttaisi tulevaan hyvinvointikeskukseen.

– Terveyskeskusta ei kannata siirtää sinne. Terveyskeskukseen tehtiin mittava remonttikin ennen kuntaliitosta. Nykyinen terveyskeskus toimii hyvin, sanoi Mauri Ojamäki (sd.) terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnasta.

Marjatta Rahkio (kesk.) samasta lautakunnasta oli samaa mieltä.

– Terveyskeskuksesta voisi käydä lääkäri ihmisten luona.

Ojamäki sanoi pelkäävänsä, että hyvinvointikeskus vie palveluja pois Lammilta: terveyskeskuksen, vanhainkodin ja palvelutalon.

Joitakin huoletti, menettääkö Lammi röntgenin ja laboratorion, mikäli terveyskeskus muuttaa hyvinvointikeskuksen yhteyteen.

Selviä vastauksia ei näihin asioihin tullut, sillä suunnittelu on vasta alkuvaiheessa.

Savijoki korosti, että hyvinvointikeskuksen ideana on, ettei vanhuksen tarvitsisi muuttaa paikasta toiseen sitä mukaa kuin hänen kuntonsa heikkenee.

– Ennen vanhainkodit olivat keskustojen ulkopuolella. On hieno asia, että ne tehdään nykyään keskuksiin. Lupaan, että saatte tulevaisuudessa parempaa palvelua kuin nyt, Savijoki sanoi.

Hyvinvointikeskusta suunnitellaan päiväkodin tontille, mutta kaava-asia ei ole vielä selvä. Paneelissa istunut tilaajajohtaja Päivi Saloranta huomautti, että hankkeen koko on suunnittelun edetessä kasvanut, ja nyt päiväkodin tontti on osoittautumassa liian pieneksi.

Ratkaisuksi harkitaan, että lisätilaa saataisiin viereiseltä Virastotalon tontilta.

Nykyisenkään terveyskeskuksen sijainti ei ole kuitenkaan ongelmaton. Pari vuotta Lammilla asunut Seija Virtanen huomautti, että autottoman on vaikea päästä terveyskeskukseen, joka sijaitsee korkean mäen päällä.

Lammilaiset eläkeläisjärjestöt järjestivät vanhustenviikon paneelikeskustelun nyt toisen kerran. Panelisteina olivat mainittujen lisäksi Pasi Vesala (sd.) ja Mirja Piiroinen (sd.) yhdyskuntalautakunnasta ja Terhi Kyhkynen (kok.) elämänlaatulautakunnasta sekä tilaajajohtaja Markku Rimpelä. Puhetta johti Taito Koskue. HäSa

Päivän lehti

26.1.2020