Kanta-Häme

Hyvinvointiverkosto tuotti hyviä tuloksia

Kehittämiskeskus oy Hämeen luotsaaman kansallisen hyvinvointiverkoston toiminta on päättynyt.

– Yhteistyö verkostoalueiden ja kansallisten toimijoiden kanssa siivitti mittaviin tuloksiin hyvinvointialan kansallisessa kehittämistyössä, sanoo verkostokoordinaattori Outi Myllymaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi vuonna 2010 Hämeenlinnan seudun koordinoimaan silloisen Koheesio- ja kilpailukykyohjelman kansallista hyvinvointiverkostoa. Tavoitteena oli saada hyvinvointialan kansalliseen kehittämistyöhön vauhtia sekä synnyttää yhteistyötä kansallisten toimijoiden, eri ministeriöiden sekä alueiden välille.

Kehittämisteemoiksi muotoutuivat toimintaympäristön kehittäminen, yrittäjyys ja yhteistoiminta, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteistyö ja kansainvälistyminen.

Ensimmäinen toimintavuosi kului pitkälti aluekiertueiden merkeissä. Aluekehittäjä Anu Saarisen mukaan tuolloin syntyi kansallinen hyvinvointialan kokonaiskuva, joka nosti esiin kunkin alueen erityispiirteet sekä osaamisvahvuudet.

– Hyvinvointipalveluita kehiteltiin kokeilemalla uusia toimintamalleja sekä tekemällä löytöretkiä toimialojen rajapinnoille. Lisäksi nostettiin esiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Alan osaamista vientiin

Verkoston aikana käynnistettiin erilaisia ylimaakunnallisia hankkeita. Lisäksi nostettiin esiin hyvinvointialaa maakuntien sekä ely-keskusten strategisiin asiakirjoihin.

Verkostoituminen Hämeen liiton koordinoiman, ikääntymisen haasteisiin vastaavan Creator-ohjelman kanssa avasi yhteistyön portteja seitsemään Euroopan maahan. Lisäksi verkosto otti kantaa liikunta-alan esiin nostamiseksi Euroopan tasolla.

Yrittäjyyden edistämistä vietiin eteenpäin palvelusetelijärjestelmien, koulutuskokonaisuuksien sekä klinikkatoiminnan kautta.

Verkosto viitoitti polkua myös suomalaisen hyvinvointialan osaamisen kansainvälistämiselle Kansainvälistymisen portaat -toimenpideohjelmallaan.

– Kohdemaita olivat muun muassa Arabiemiraatit, Venäjä, Espanja ja Hollanti. Käynnit näissä maissa johtivat konkreettisiin yhteistyösopimuksiin, joissa yritykset ovat mukana, Outi Myllymäki selvittää.

Hämeenlinna vahvasti mukana

Hämeenlinnan seutu oli vahvasti mukana hyvinvointialan kehittämisessä.

Palvelumuotoilukoulutukseen osallistui kaupungin henkilöstöä. Alueiden yhteishankkeissa olivat mukana Hämeenlinnan kaupunki, Virvelinranta sekä Innopark.

Hämeenlinnan kaupunki pilotoi Kumppanuuskello-toimintamallia, samoin kaupunki toimi yhtenä Hyvä-ohjelman pilottialueena sekä osallistui matkoihin, joilla vertailtiin omia käytäntöjä muihin hyviin käytäntöihin.

Myllymaa ja Saarinen uskovat verkostomaisen kehittämistavan jäävän elämään.

– Verkostoja tarvitaan niin alueellisen kuin kansallisen tason kehittämistyössä. Kansallisen hyvinvointiverkoston toiminta tässä muodossa päättyy, mutta uudet avaukset elävät vahvasti ja jatkavat kasvuaan. (HäSa)