Kanta-Häme

Iäkkäiden kotihoitoa aletaan parantaa

Hallitus on pistänyt alulle 30 miljoonan euron kärkihankkeen, jolla kehitetään kotihoitoa ja iäkkäiden, vammaisten ja sairaiden omaishoitoa.

Ikäihmisille ja omais- ja perhehoitajille halutaan nykyistä yhdenvertaisemmat palvelut, koska nykyisin palveluissa on suuria alueellisia eroja. Paikallisia hyviä käytäntöjä ei ole saatu leviämään koko maahan.

Toukokuussa alkaa haku kahden vuoden kokeiluihin, joista toivotaan pysyviä ratkaisuja. Valmisteilla on asetus, jossa täsmennetään, ketkä kaikki voivat hakea. Osaa kokeiluista tehtäisiin kaikkien tulevien sote-maakuntien alueilla, osaa yhden tai vaikkapa kahden alueella.

Kokeiluja halutaan hankesuunnitelman mukaisesti kolmesta teemasta. Ensinnäkin keskitetystä palveluohjauksesta, joka tarkoittaa yhden luukun periaatetta niin, että samassa paikassa katsotaan vanhuksen tilanne kokonaisvaltaisesti ja millaista tukea tai mitä palveluita hän tarvitsee. Hankkeen johtaja Päivi Voutilainen ottaa esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa jo käytössä olevan Asiakastalon, johon palveluohjausta on keskitetty.

TOISEKSI HALUTAAN kokeiluja kotihoidosta ja omais- ja perhehoidosta.

Voutilainen ottaa esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton kehittämän omaishoidon tuen mallin.

– Siinä muistisairaan omaishoitajana oli hänen puolisonsa. Omaishoitajalle tarjottiin vertaistukea, tarvittaessa käytettävissä oli geriatrin konsultaatiota ja perheellä vastuutyöntekijä. Malli lisäsi perheiden turvallisuuden tunnetta. Se taas vähensi palveluiden tarvetta, niin että mallilla säästettiin kustannuksia.

Hankkeella halutaan myös parantaa palveluiden koordinaatiota.

– Niin, että tieto siirtyy ammattilaiselta toiselle. Eniten kehitettävää on siinä, kun ihminen on siirtymässä palvelusta toiseen eli esimerkiksi sairaalasta kotiin, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) sanoo.

Maakuntiin on suunnitteilla kuntien keskuudestaan valitsemat muutosagentit, joiden tehtävänä on tukea kokeiluja ja viedä muutosta eteenpäin alueilla.

PIRSTALEISET PALVELUT käydään läpi ja selvitetään ongelmat.

– Kotihoidon työntekijöiltä on tullut viestiä, että työaika menee tilastointiin ja kokouksissa istumiseen. Nyt selvitetään tekevätkö ihmiset niitä töitä, joita heidän kuuluu tehdä, Mäntylä sanoo.

Palvelu paranee, kun aikaa jää varsinaiseen työhön ikäihmisen kotona aiempaa enemmän. Mäntylän mukaan nykyisin kotihoitaja ehtii olla asiakkaan luona keskimäärin 10–20 minuuttia.

Mäntylä korostaa ennaltaehkäisyä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kotona asuvan kuntoutustarve ja lääkitys käydään läpi, sitä pitempään kotona voi asua. Silloin yhteiskunnalle kalliimmat hoito- ja asumismuodot siirtyvät. Hankkeen tärkeä tavoite vanhustenhoidon parantamisen lisäksi onkin kustannusten hillitseminen.

Sitten kun ihminen ei enää pärjää kotona, hänet pitää siirtää oikeaan paikkaan. Vaihtoehtoisia asumismuotoja kuten perhehoitoa halutaan kehittää.