Kanta-Häme

ICT-veijari vie iPadit eskariin

– Mä olen tässä ihan sikahyvä! Mä tiedän jo pluslaskuja ja miinuslaskujakin, intoilee 6-vuotias Timo Peltoniemi.

Siltä tosiaan vaikuttaa, kun Timon ohjastama pupu loikkii iPadin ruudulla laskutehtävistä koostuvien esteiden yli ja karistaa kannoiltaan kilpailevat pupujussit. Ojoisten lastentalon Revontulet-esikouluryhmässä on syksystä lähtien käytetty tablettitietokoneita ja älytauluja ahkerasti opetuksen tukena, perinteisten välineiden rinnalla.

– Toki teemme myös paperilla ja kynällä sekä liikkuen ja retkeillen, mutta tuntuu siltä, että lapset keskittyvät paremmin tehtäviin padin kanssa, sanoo lastenhoitaja Merja Uotila.

Useimmille lapsille laitteet ovat tuttuja jo kotoa, joten olisi jopa outoa, jos niitä ei hyödynnettäisi koulumaailmassa.

– Meillä on kotona tabletti, ja mulla on iskän vanha kännykkä. Siihen laitetaan tänään kaksi uutta peliä! mainitsee Veera Miettinen, 6.

Medialapsuus

Kaupungin eri kouluissa ja eskariryhmissä on pilotoitu padien ja mobiilisovellusten voimaa alueellisten tieto- ja viestintätekniikkatukihenkilöiden eli ”ICT-veijareiden” voimin. Kouluilla on yhteensä viisi tukihenkilöä ja pilottipäiväkoteja kiertää kaksi.

– Kasvatushenkilöstöä tässä on enemmän koitettu ajaa sisään. Nykyajan vanhemmat ovat kyllä aika vastaanottavaisia, mutta vanhempi henkilökunta on joskus ensin epäluuloista, hymyilee Ojoisilta operoiva ICT-veijari, lastentarhanopettaja Marko Vinnari.

Hän käyttää padi-pedagogian opettamiseen yhden päivän viikosta. Nappula-hankkeen pilottipäiväkotien käyttöön on varattu tällä hetkellä viitisenkymmentä Applen iPad-tablettia, jotka kulkevat veijareiden mukana.

– Puhumme medialapsuuden hyväksymisestä. Tärkeää on mennä innon kautta aikuistenkin opetuksessa, Vinnari kuvailee.

Into syttyykin kuulemma helposti, kun havaitaan esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen opetteluun tehtyjen sovellusten hyödyt. Varsinkin dokumentoinnin työkaluna tabletit ovat Vinnarin mukaan mainioita. 

– Visuaalisuus on se kosketusnäytön avainjuttu, kun ei tarvitse osata vielä lukea. Padilla esimerkiksi maahanmuuttajat pääsevät todella hyvin sisään suomenkielen opetteluun, Vinnari ja Merja Uotila kehuvat.

Lisäkapasiteettia

Eskarit ovat tehneet Vinnarin ohjauksessa paljon muutakin kuin pelanneet opetuspelejä, esimerkiksi lyhytelokuvia lasten askartelemista piirroksista. Mobiililaite taipuu vaikka luontoon mukaan otettavaksi tehokkaaksi mikroskoopiksi.

– Eskarilaiset osaavat jo ottaa tosi hyviä valokuvia ja erilaiset lisälaitteet ovat jo kohtuullisen edullisia. Satasella saa jo monenlaisia vempeleitä.

Ongelmaksi padi-pedagogiikassa on syntynyt lähinnä lasten saaminen irti laitteista. Ruutuaikaa rajoitetaan ja tehdään selväksi, koska laitteita käytetään ja koska tehdään jotain muuta.

– Kyllähän siinä joskus itku tulee, kun pitää lopettaa ja lähteä kotiin, Vinnari toteaa.

Teknisiä ongelmia on ollut pääasiassa langattomien verkkoyhteyksien kapasiteetissa.

– Yhtään laitetta ei sen sijaan ole vielä hajonnut kovassakaan käytössä. (HäSa)