Kanta-Häme

Idänuhka repii Suomessa auki poliittiset jakolinjat

 

Suomalaiset pitävät Venäjän joukkojen lisäämistä Suomen rajan tuntumassa merkittävänä turvallisuusuhkana maallemme.

Lännen Median vaalikoneeseen vastanneista äänestäjistä (yli 46 000) venäläisjoukkoja pitää uhkana 71 prosenttia.

Eduskuntaan pyrkivät ehdokkaat eivät ole venäläissotilaista yhtä huolestuneita kuin äänestäjät.

Yli tuhannesta vaalikoneeseen vastanneesta eduskuntavaaliehdokkaasta puolet pitää Venäjän joukkoja merkittävänä turvallisuusuhkana.

Pääministeri Alexander Stubb (kok.), onko äänestäjien Venäjän-pelko perusteltua?

– Suomalaiset ymmärtävät, että se, mitä Ukrainassa tapahtuu vajaan kahden tunnin lentomatkan päässä meistä, on vakavaa.

– Se on räikeä kansainvälisen lain rikkomus. Jos silloin on sotaharjoituksia Suomen rajamailla, totta kai moni suomalainen on huolestunut. Turvattomuudentunne on ymmärrettävä, mutta kannattaa pysyä maltillisina, Stubb arvioi.

Puoluekohtaiset erot ovat suuria. Kokoomusehdokkaista peräti 85 prosenttia pitää venäläisiä jossain määrin merkittävänä vaarana Suomelle.

Sosiaalidemokraattien ehdokkaista tätä mieltä on alle kolmannes. Puheet oikeisto–vasemmisto-jaon katoamisesta ovat vaalikoneen vastausten perusteella palturia.

Vasemmistoliiton ehdokkaista peräti 82 prosenttia on täysin tai osittain eri mieltä väittämän kanssa, että Venäjän asevarustelu Suomen vastaisella rajalla muodostaisi merkittävää uhkaa maallemme.

Vasemmistoliitto perustettiin Suomessa sodan jälkeen toimineiden kommunistipuolueiden ja -järjestöjen raunioille vuonna 1990.

Vuonna 1918 sisällissodan jälkeen perustettu kokoomus vastaavasti on aina pitänyt venäläisten Suomen rajalle keskittämiä joukkoja uhkana.

Näiden kahden puolueen ehdokkaiden suhtautuminen Venäjän-uhkaan noudattaa historiallista jakolinjaa.

Venäläisjoukkojen muodostama turvallisuusuhka jakaa keskustan ehdokkaat kahteen leirin, mutta enemmistö (55 %) heistä arvioi joukkojen uhkaavan Suomen turvallisuutta merkittävästi.

Vihreissä ehdokkaiden arviot jakautuvat tasan: puolet vihreistä pitää joukkoja jossain määrin uhkana, puolet ei.

Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaista 67 prosenttia kallistuu uhkan suuntaan. Kristillisdemokraateissa vastaava osuus kohoaa 71 prosenttiin.

Vain Kokoomus ja Rkp haluaisivat viedä Suomen nopeasti Natoon.

Sen sijaan vaalikone paljastaa, että enemmistö (65 %) kaikista ehdokasvastaajista haluaa Suomen ja Ruotsin solmivan keskenään puolustusliiton.

Heille lienee ikävä tieto, että Ruotsin valtionjohto ei kannata avointa sotilasliittoa tai maiden armeijoiden yhdistämistä. Lännen Media kysyi asiasta Ruotsin pääministeriltä Stefan Löfveniltä (sd.). Hän torppaa myös EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ajatuksen yhteisestä euroarmeijasta.

– Ajattelen, että emme tarvitse EU-armeijaa, vaan rakennamme meidän [Ruotsin] osaltamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaamme erilaisten yhteistyökuvioiden varaan.

– Ensiksikin meillä on maana meneillään sotilaallisen suorituskyvyn kohottaminen, ja juuri nyt työskentelemme sen kanssa. Keskustelemme näinä viikkoina tulevaisuuden panostuksista Ruotsin puolustukseen, Löfven painottaa Ruotsin itsenäisen puolustuksen vahvistamista.

Löfven lupaa suomalaisille vain yhteistyötä, ei liittoa.

– Yhteistyö Suomen puolustusvoimien kanssa on hyvää. Haluamme jatkaa ja kehittää sitä, Löfven sanoo.

Suomessa on pohdittu, onko euroarmeijaa ehdottanut Juncker huolissaan Naton ulkopuolella olevien Suomen ja Ruotsin turvallisuudesta.

– Junckerin ehdotuksella tai ajatuksella ei ollut kytköstä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen, Löfven arvioi.

Ruotsin ulkopolitiikkaa johtava Löfven on selvästi eri linjoilla kuin presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Stubb. Molemmat suomalaiset ovat sanoneet tukevansa ajatusta euroarmeijasta.

Vahvan taloutensa takia Ruotsilla on varaa investoida miljardeja aseisiin.

Ruotsissa puolustusbudjetin koko aiotaan pitää vähintään 40 miljardissa kruunussa (noin 4,3 miljardissa eurossa). (LM–HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020