Kanta-Häme

Ihastus sekoittaa kaiken

Ihastus on tunne, joka ei vuosien saatossa ja iän karttuessa juurikaan muutu. Kun se iskee, se vie mennessään, pyristelipä ihastuja vastaan kuinka paljon tahansa. Tavat toimia ihastuneena eivät välttämättä vuosien mittaan muutu.

Rohkeat pysyvät rohkeina, ujotpiimät odottelijoina, kärjistetysti.

Voi sitä tunnetta. On kuuma ja on kylmä, maailma on vuorotellen säihkyvä paratiisi ja musta, sammaloitunut onkalo.

Vuoristorata. Sillä ajellaan joko yksin tai yhdessä, ei voi tietää, ainakaan heti. Hitto.

– Ihastus on voimakas, fyysinen tila. Aivoista erittyy mielihyvähormoni oksitosiinia, kun ihastus on läsnä tai vaikka viestittää. Mutta kun ei ole tai ei tule, seuraa syöksy masennukseen, kuvaa Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.

 

Lue myös: Rakastuminen ei liity lisääntymishaluun (15.5.2013)

 

Väestöliittoon tulee yhteydenottoja myös ihastumisesta, vaikka pääosa viesteistä ja kysymyksistä koskee “kaaren toista päätä”, tunteiden viilenemistä.

– Ikähaarukka on laidasta laitaan, parikymppisistä eläkeikäisiin.

Kysymykset sen sijaan ovat melko yhteneviä.

– Useimmat kysyvät, miten toisen saa tuntemaan samoin, Vaaranen kertoo.

Vastaus: eipä oikein mitenkään.

– Siihen ei ole poppakonsteja. Ihastumisen tunnetta itsessä tai toisessa ei voi manipuloida.

Ihastuminen on aina riski. Vaaranen huomauttaa riskin ottamisen olevan suuri osa ihastumista ja rakastumista.

 

Lue myös: Markus Ojalla, 35, on kolme lasta ja kaksi kumppania – “Nautin rakastumisesta ihan hirveästi” (29.4.2019) Uutinen on tilaajillemme

 

Ihminen on sosiaalinen olento. Lajina emme ole yksineläjiä, vaikka joukkoon sellaisiakin mahtuu.

– Ihastus on yksi mekanismi auttaa kuulumaan joukkoon, muodostaa pari. Kaksi ihmistä on jo joukko, Heli Vaaranen sanoo.

Miten ihastus syttyy? Itse sitä ei voi valita. Vaaranen luettelee osatekijöiksi muun muassa toisen ihmisen tuoksun ja miltä tämä tuntuu – ja miltä itsestä tuntuu, kun ihastuksen kohde on läsnä.

Vaarasen mukaan varhaisnuoret ihastuvat useimmiten etäisiin idoleihin ja luokkakavereihin. Yhteistä tulevaisuutta kaipaavia ihastuksia alkaa herätä, kun ihminen on valmis irtautumaan lapsuudenkodistaan.

Ihastuksen sytyke on silkka biologia. Lisääntymisvietti toimii, vaikka lisääntymiskyky olisi jo mennyt.

– Siitä johtuu, että vanhuksetkin ihastuvat.

Nykyään yli 60-vuotiaiden avioerot ovat yleistyneet, ja ihastusasiat voivat olla jälleen akuutteja ja pinnassa.

– Vapaalla jalalla olevilla on erilainen pilke silmässä kuin avioliitossa olevilla. Ikää ei tarvitse hävetä eikä tunteita voi kontrolloida.

 

Lue myös: Miksi tunnemme toisiin muita enemmän vetoa? Rakkaustutkija selvitti myös, miten rakkaus syvenee: “Se ei välttämättä ole kivuliasta, mutta usein epämukavaa” (24.12.2018)

 

Myrsky ei jää vain pään sisälle. Ihastuminen kuohuu koko kehossa niin, että arjen suoritukset voivat häiriintyä.

Väestöliiton sivuilla on listattu fyysisiä reaktioita, joita ihastuminen aiheuttaa.

Keho reagoi ihastumiseen, kuten stressiin, joten ihmisessä virtaa myös stressihormoni kortisolia. Esimerkiksi ruokahalu voi ihastuessa vähentyä.

Ihastuneiden naisten – ei miesten – testosteronimäärä tuplaantuu. Naisissa tämä aiheuttaa kiltteyttä. Lisäksi pakettiin tuovat oman osansa mielihyvähormonit. Olo on kuin onnelassa, ja empatiaakin riittää.

Huhhuh.

– Ihastuminen vie keskittymiskyvyn. Arviointikykykään ei välttämättä ole parhaimmillaan, Heli Vaaranen toteaa.

 

Lue myös: Ihastu sateella, niin rakastut auringossa (1.7.2016)

 

Entisaikojen ymmärrys lemmensairaudesta pitäisi ottaa nykyäänkin vakavasti, Vaaranen näkee. Yksipuolisesta ihastumisesta toipuminen voi viedä kauan.

– Onnettomasta rakkaudesta ylipääseminen voi viedä vuoden.

Vaaranen kuvaa ihastumista voimakkaaksi tunne-elämykseksi, “ehdottomasti elämykseksi”.

– Ne, jotka ovat ihastuneita, ovat saaneet tuntea elävänsä. Se ei ole yksinomaan hyvä tunne.

Jos ihastuksesta ei synnykään suhdetta, ihastuja saa puutosoireita. Häneltä todella puuttuu jotain, haluttu toinen ihminen.

– Keskiajalla yksipuolisesti ihastuneita hoidettiin yrteillä, lepyteltiin viileillä kylvyillä ja lempeillä lauluilla. Käsitettiin, että ihminen todella on lemmestä sairas.

Sitäkään ei kuitenkaan tarvitse pelätä, elämää sekin on.

– Se menee normaalin elämän piikkiin. Ei voi saada kaikkea.

 

Vaarasen mielestä tunteeseensa ei pidä jäädä yksin muhimaan, vaan kannattaa lähestyä ihastuksen kohdetta.

– On tärkeää saada suunsa auki, kutsua toinen ulos ja osoittaa halunsa viettää aikaa yhdessä. On paljon pälyilyä, joka ei johda mihinkään, ja se on sääli, Vaaranen sanoo napakasti.

Ujo ja arka voi ajatella, ettei hänellä ole onnea rakkaudessa – mutta kuvitelma voi johtua vain siitä, ettei kohde koskaan edes tiedä ihastuksesta.

– Ei ehkä ole rohkeutta pyytää itselle sitä, mitä elämä tarjoaa.

Ihastuksen kohde tosin saattaa tietää sanoittakin.

– Ihastuneen katseesta ei voi erehtyä. Mutta suu kannattaa avata ja pyytää toinen treffeille, ei siitä muuten mitään tule, Vaaranen sanoo.

– Moni luulee odottamisen olevan hyvä tekniikka, mutta se ei todellakaan ole. Odottaminen on romantikkojen ominaisuus, mutta kuinka romanttista yksin odottelu oikeastaan on? Jos ei tee mitään, jää paitsi sitä tietoa, voisiko ihastuksesta kasvaa jotain.

Jos vastaus on ei, ihastuksen voi yrittää ajaa alas – ja siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen.

 

 

Ihastuminen ei kuitenkaan vielä ole rakkautta. Vaarasen mukaan ihminen rakastuu syvästi 1–4 kertaa elämässään. Ihastuksia sen sijaan voi olla useita.

Syveneminen seuraa vastakaiusta.

– Italialaisen ihastumis- ja rakastumistutkijan Francesco Alberonin mukaan ihastuminen on luomisvaihe, kuin sisäinen vallankumous, räjähtävä sisäinen tulipalo, Vaaranen kertoo.

Tasaisempi rakkaus seuraa perässä, jos luomisvaihe on saanut jatkua sen kehittymiseen saakka.

– Aina se ei jatku, eikä tarvitsekaan jatkua. Ihastumisvaiheessa kaksi ihmistä etsii toisistaan tunnistettavia, kiinnostavia piirteitä. Kun ihastus onnistuu, ihastuja tuntee itsensä ihastuttavaksi.

Siinä(kin) on motiivia heittäytyä ihastukseen uudelleen, kun ihastuksen salama seuraavan kerran iskee. (HäSa)

Lähteenä on käytetty myös Väestöliiton nettisivujen artikkelia Rakastumisen kemiaa.