Kanta-Häme

Ihminen tekee itse ilmastonsa

Ilmastonmuutos on lämmittänyt Suomen ilmastoa 160 vuodessa yli kahdella asteella, mutta kaupunki-ilmasto lämpenee paljon nopeammin. Jo yhden talon rakentaminen voi vaikuttaa ilmastoon rajusti.

Helsingissä keskustan ja laitakaupungin lämpötilaerot voivat olla korkeimmillaan jopa yhdeksän astetta. Vaikka Hämeenlinnan kaupunki-ilmastoa ei olekaan tutkittu, arvioi vanhempi tutkija Achim Drebs Ilmatieteen laitokselta, että kantakaupungissa on ainakin kaksi astetta ympäröivää maaseutua lämpimämpää.

Toistaiseksi kaupunkikeskustojen lämpeneminen on tapahtunut hitaasti, mutta vääjäämättä. Sadan vuoden kuluttua maan keskilämmön on arvioitu nousevan neljä astetta, mutta kaupunkien keskustat lämpenevät vielä enemmän. Lisääntyvät sateet ja nousevat lämpötilat voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä rakennuksille, jos niihin ei varauduta.

– Jos taloista tehdään liian tiiviitä, voi home vielä lisääntyä. Tarvitaan sekä riittävästi eristettyjä että hyvin ilmastoituja rakennuksia. Mutta ihminen aiheuttaa itsekin ongelmia rakentamalla jo tänä päivänä riskialueille. Kyse on politiikasta. Kukaan ei ole kiinnostunut ilmastonmuutoksesta silloin, kun on kyse rahasta, Achim Drebs sanoo.

Rakennuskanta uusiutuu vain prosentin vuodessa. Talot rakennetaan kestämään 50 -100 vuotta. Uudisrakentamisen sijasta pitäisikin nyt kiinnittää heti huomio mahdollisimman energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen.

Mikäli ennusteet pitävät paikkansa, on pelkästään Kanta-Hämeen vuoden keskilämpötila yhdeksän plusasteen hujakoilla lähivuosikymmeninä. Jos mitään ei tehdä, on sää kylmimmilläänkin vain niukin naukin nollan alapuolella. Lumiset talvet ovat lyhentyneet jo nyt kuukaudella, mutta tulevaisuudessa lumesta tulee yhä harvemman huvia.

Ns lämpösaarekkeen kaupungin keskustaan synnyttävät tiheästi rakennettujen talojen lisäksi esimerkiksi asvaltoidut kadut, parkkipaikat ja liikenne. Talvella ilmasto lämpenee rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottamasta hukkalämmöstä, kesällä seiniä kuumentaa puolestaan aurinko.

Maaseudun ilmasto viilenee nopeasti, mutta kiviseinät säilyttävät lämmön tehokkaasti aamuyön tunteihin saakka. Kaikkein tehokkaimmin lämpö säilyy kuitenkin järvessä.

– Lämpenemistä voitaisiin hillitä istuttamalla kaupungin keskustaan puita ja muita viheralueita sen sijaan, että kaikkea asvaltoitaisiin. Myös rakentamisessa käytettävien materiaalien lämpöominaisuuksien avulla voidaan vähentää lämpösäteilyä, Drebs huomauttaa.

Achim Drebsin mukaan kaupunki-ilmasto on kaiken kaikkiaan hyvin monimutkainen ilmiö, jossa on niin hyvää kuin huonoakin. Sairaaloiden ja vanhainkotien rakentamista pitäisi välttää lämpeneviin keskustoihin ja kaupungit pitäisi suunnitella niin tiiviiksi, että niissä voi liikkua ilman autoa.

Ei ole olemassa yhtä ainoaa lämpösaareketta. Jokaisella kaupungilla on omanlaisensa saareke.

– Kaupunki-ilmasto vaihtelee. Lämpimintä on kesällä aamuyöllä, kun aurinko ei enää paista ja päivällä lämmenneet kiviseinät alkavat luovuttaa lämpöä. Talvella ilmastoa lämmittää sen sijaan talojen hukkalämpö, Drebs sanoo.

Tutkiessaan Helsingin kaupunki-ilmastoa Achim Drebs sanoo huomanneensa, että kaikkein hurjimpia lämpötiloja esiintyy vain alun toistakymmentä kertaa vuodessa ja silloinkin aina aamupäivän tunteina.

Ihminen rakentaa itse ilmastonsa ja sen voi aloittaa niinkin pienestä kuin omasta puutarhasta eli mikroilmastosta. Mitä lämpimämpää Suomeen tulee sitä eksoottisemmat kasvit alkavat viihtyä pohjoisessa.

– Sitä voi vielä itse korostaa ympäröimällä puutarhansa korkeilla, tummilla seinillä auringon suuntaan ja laittamalla puutarhaansa vaikkapa jonkinlaisen vesirakenteen. Lopulta pihalle saa jopa viisi astetta naapurin pihaa lämpimämpää. Valkoisilla seinillä saa pihan sitten taas viilenemään, Drebs neuvoo. HÄSA