Kanta-Häme

Ihmisen paras ystävä ei murjota koskaan

Eteisessä käy kolina, kun seitsenvuotias Pipsa ottaa vieraat vastaan. Häntä hakkaa vuoroin seinään, vuoroin pakastimen kylkeen.

Ystävällinen luonne voi panna kropan koville, ja toisinaan seinät ovatkin veriviiruilla. Hännänpää yksinkertaisesti hankautuu ainaisesta paukkeesta rikki.

Sunnuntaina 10 vuotta täyttävä englanninspringerspanieli Ronja on liikkeissään maltillisempi, tosin käden ulottuville sekin pyrkii.

Emäntä Marja-Leena Ristolan elämään koirat ovat kuuluneet koko aikuiselämän. Ronja ja Peppi ovat järjestyksessään Ristolan viides ja kuudes koira. Liikunnalliselle ihmiselle koirat ovat mainiota seuraa. Ne eivät marise, oli ulkoilukeli mikä hyvänsä.

– Ovat ne sitten yksin puoli tuntia tai koko päivän, ne eivät koskaan murjota siitä, että on jätetty.

– Ja uskollisiakin ovat.

Kyllä, Ristolan mielestä koira on ihmisen paras ystävä.

Kumpi tulkitsee paremmin, koira vai simpanssi?

– Koiran kyky kommunikoida ihmisen kanssa on aivan ainutlaatuinen. Itse asiassa, viimeisten kymmenen vuoden aikana on huomattu, että koira on paljon parempi kommunikoimaan ihmisen kanssa kuin ihmisen lähisukulaisina pidetyt kädelliset, esimerkiksi simpanssit, sanoo professori, eläinlääkäri Outi Vainio.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksella työskentelevä Vainio vetää suomalaisittain ainutlaatuista koiratutkimushanketta. Sen aikana tutkitaan koiran kognitiivisia kykyjä, mutta myös tunteita.

Vainion mukaan koiran ja ihmisen kumppanuus perustuu pitkälti siihen, että koirat osaavat lukea ihmisen tunnetiloja, ne on helppo kouluttaa ja niistä on enemmän seuraa kuin esimerkiksi kissoista.

Tämän on huomannut myös Pepin ja Ronjan emäntä Marja-Leena Ristola, joka on koirineen mukana Kennelliiton kaverikoiratoiminnassa.

– Esimerkiksi Ronja osaa lukea ja lähestyä vaikeastikin kehitysvammaista ihmistä.

– Kotona taas koirat tietävät, jos minua joku asia kiukuttaa tai harmittaa, silloin ne pysyvät kauempana.

Kaikki koirat eivät kaverikoiratoimintaan sovellu. Mukaan pääseviltä vaaditaan sosiaalista ja kärsivällistä luonnetta. Koirien on siedettävä muita koiria, eikä räksyttääkään saa.

Voiko koira olla empaattinen?

Eläinten tunnemaailman tutkimisen vaikeus on siinä, että eläimiltä ei voi kysyä asioista suoraan. Ylipäätään eläinten tunteista puhuminen on tieteessä varsin uusi asia.

– Joskus 15 vuotta sitten puhuttiin vielä lähinnä eläinten negatiivisista tunteista, esimerkiksi pelosta. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana on ryhdytty puhumaan myönteisistäkin tunteista ja tuntuu, että vasta nyt voidaan puhua eläinten tunteista. Eläimillä on kuitenkin samanlaisia tunnetiloja kuin ihmisillä – suru, ilo ja pelko esimerkiksi, mutta yllättäen myös empatia, Vainio sanoo.

Vaikka vankkaa tieteellistä näyttöä ei olekaan, sanoo Vainio itse uskovansa koirien kykenevän tuntemaan empatiaa.

Kiistatonta on kuitenkin se, että osalle ihmisistä koiraystävä korvaa ihmissuhteita. Vainion mukaan koirilla, mutta myös kissoilla, on valtava kansanterveydellinen merkitys, sillä parhaimmillaan ne kykenevät liennyttämään ahdistusta, masentuneisuutta ja yksinäisyyttä.

Riippuvuutta vai rakkautta?

Koska koira on laumaeläin, se sopeutuu varsin helposti perheeseen, josta myös tulee sen lauma. Vainion mukaan kyse on tässä mielessä lajiominaisuudesta, minkä vuoksi kiintymyksen voidaan katsoa olevan pyyteetöntä. Tosin Vainio myöntää olevan mahdollista, että kyse on osittain myös miellyttämisenhalusta.

Pitkään ajateltiin, että nimenomaan ihminen valitsi koiran rinnalleen omaisuuttaan vartioimaan ja metsästyksessä auttamaan. Viime aikoina on uskallettu kysyä myös toisin päin: olisiko sittenkin niin, että koira valitsi ihmisen kumppanikseen?

Samankaltainen ruokavalio on saattanut olla syynä siihen, että koira on jo alun perin hakeutunut lähelle ihmistä. Nykykoirien suolisto on kehittynyt sellaiseksi, että ne pystyvät hyödyntämään kasviruokaa huomattavasti enemmän kuin edeltäjänsä.

– Nykyään koirat ovat sekaruokaisia, mutta ne tulevat myös pelkällä kasvisruokavaliolla toimeen – vaikkakin luonnostaan ovat lihansyöjiä. Eläinlääketieteellinen näkemys on, että koska koiran suolisto kykenee pilkkomaan niin tehokkaasti hiilihydraatteja, se kykenee noudattamaan kasvisruokavaliota. Kissat taas ovat edelleen lihansyöjiä. (HäSa)

 

 

 

 

Päivän lehti

1.6.2020