Kanta-Häme

Ihmiset kahdessa eri universumissa

 

Hämeenlinnan kaupungin alueella asuu tälläkin hetkellä ihmisiä järkyttävissä olosuhteissa. Heitä ei kohtaa kauppaliikkeissä, virastoissa, lääkärin vastaanotolla – ei missään. Tavalliset kaupunkilaiset, eri toimialojen viranhaltijat tai poliittiset päätöksentekijät eivät edes tiedä heidän olemassaolostaan.
 
– Yhteiskunnassa on kuin kaksi universumia, jotka eivät koskaan kohtaa toisiaan. Kaikkein syrjäytyneimpien universumi kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Siitä huolimatta valtaväestö ei saa heihin minkäänlaista kosketuspintaa, Hämeen Sininauhan toiminnanjohtaja, Jorma Mäkelä sanoo osin surullisena, mutta silti koko ajan valmiina auttamaan.
 
Hän on yksi niistä, joka omassa työssään näkee ja kokee yhteiskunnan kurjimman puolen. Sininauha-järjestö on yksi kolmannen sektorin toimijoista, jotka ovat mukana syrjäytyneiden arjessa monialaisen auttamistyön kautta. 
 
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella toimiva Hämeen Sininauha jakaa viikoittain ruoka-apua, järjestää kuntouttavaa työpajatoimintaa, päiväkeskustoimintaa, sosiaalista isännöintiä sekä tuettua asumista. Sininauha avasi viikko sitten uuden kirpputorin, Sinitorin, Kankaantaustan Ansiorinteessä.
 
Päiväkeskus on yhteinen oleskelutila, jonne kaikki ovat tervetulleita päihteettömänä. Päiväkeskuksessa voi viettää aikaa yksin tai yhdessä. Tarjolla on muun muassa erilaisia aktiviteetteja, keskustelumahdollisuus, ruokailua ja kahvittelua.
 
Erilaisissa työtehtävissä, muun muassa työpajoissa, on parhaillaan noin 80 seutukunnan asukasta.
 
Hämeen Sininauhan riveissä on nyt seitsemäntoista työntekijää, jotka kaikki ovat jollakin tavoin mukana käytännön auttamistyössä.
 
Yli 800 taloutta saa ruoka-apua
 
Viikoittaisissa ruokajonoissa on Hämeenlinnassa nyt yli 800 rekisteröityä avuntarvitsijaa. Tarvitsijoiden määrä alkoi kasvaa voimakkaasti viime kesän aikana. Lahjoitusten saajien elämäntilanne kartoitetaan aina ennen kuin he saavat ruoka-apua. 
 
– Samalla mietitään miten elämäntilannetta voitaisiin jatkossa helpottaa, eikä jämähdetä paikoilleen.
 
– Osa heistä on syrjäytyneitä, mutta koko ajan kasvava osa tarvitsijoista on sellaisia, joiden elämäntilanne on muuttunut dramaattisesti ja äkillisesti esimerkiksi työttömyyden tai avioeron kautta. Rahat yksinkertaisesti loppuvat, eikä mistään saa pikaista apua, Jarmo Mäkelä kertoo.
 
Sininauhan jakama ruoka-apu saadaan lahjoituksina alueen kauppiailta ja elintarvikealan toimijoilta.
 
– Meidän työntekijämme keräävät ruokatarvikkeet lahjoittajilta ja jakavat ne keskitetysti ruokakasseina toimipisteessämme, Mäkelä selvittää.
 
Tyypillisimmillään ruokakassi sisältää leipää, leikkeleitä, makaronia, puuroaineksia ja muita kuivia elintarvikkeita.
 
– Ison perheen koko ruokatarjoiluja ei meidän välittämillä lahjoituksilla täytetä, mutta merkittävä apu niistä tarvitsijoille varmasti on.
 
Kaikkein kurjimmat
 
Ruoka-apua saavat ovat mukana yhteiskunnassa, hakevat töitä, yrittävät elämässä eteenpäin. Mutta on myös ihmisryhmä, joka on joko täysin oma-aloitteisesti tai järjestäytyneen yhteiskunnan tyrkkimänä kadonnut ns. normaalista elämästä.
 
– Kohtaamme ihmisiä, jotka eivät hae apua sosiaalitoimistoista tai Kelasta, he eivät saa mitään avustuksia miltään suunnalta. Jollakin tavoin he keplottelevat päivästä toiseen, mutta usein äärimmäisen kurjissa olosuhteissa, Mäkelä sanoo.
 
Joku kituuttaa maaseudulla erakoituneena, osa sinnittelee kaupunkiympäristössä. Ruoka voi löytyä kauppojen roskiksista, pikaruokala-asiakkaiden jämistä jne.
 
Sininauhan työntekijät ovat törmänneet aivan äskettäinkin tapauksiin, joita he luonnehtivat äärimmäisen kurjiksi. Asunnon elinolosuhteet eivät esimerkiksi täytä mitään nykykriteereistä. 
 
Vastaan on tullut tapaus, jossa perheen lapsi on luullut toisen vanhemmista kuolleen jo vuosia sitten. Kun tuore tieto vanhemman kuolemasta tavoitti, oli järkytys mitä melkoisin – oma vanhempi on elänytkin erakkona vuosia ”kuolemansa” jälkeen.
 
Sosiaalinen isännöinti
 
Sininauhan työsarkaa on myös sosiaalinen isännöinti, joka tarkoittaa käytännössä ihmisen asioiden kokonaisvaltaista haltuunottoa.
 
– Syrjäytyneiden asiat täytyy saada kuntoon monella tasolla asunnosta, pankkitileistä, viranomaissuhteista ja avustuskysymyksistä alkaen. Me olemme arjessa mukana konkreettisesti, kuljemme rinnalla, Mäkelä selvittää.
 
Sininauhan työntekijät näkevät samalla kaikenlaisen avuntarpeen ja täydentävät osaltaan kunnan sosiaalitoimen tekemää työtä. Yhteistyö kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa on tiivistä:
 
– Me autamme myös niitä, joita edes kuntien sosiaalitoimet eivät tavoita, Mäkelä selvittää.
 
– Pystymme avustamaan esimerkiksi ruoan ja vaatteiden kohdalla, kirpputorin myötä myös vaikka huonekalujen osalta, Mäkelä sanoo.
 
Kirpputori toimii lahjoitusperiaatteella, eli myytävä saadaan lahjoituksena ja tuotto käytetään suoraan avustustyöhön.
 
Kuntouttavassa työtoiminnassa ja tuetussa asumisessa Sininauha tekee yhteistyötä alueen kolmen kunnan kanssa. Työpajoihin pääsee kuntien tekemien maksusitoumusten kautta.
 
– Tuettua asumista tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän. Tuetussa asumisessa toimimme pitkälti samalla tavalla kuin sosiaalisessa isännöinnissä, eli autamme arkiasioiden hoidossa ja tarjoamme keskusteluapua. Tuettua asumista tarvitsevat ovat useimmiten elämässään täysin omillaan, Jorma Mäkelä kertoo Sininauhan arkipäivästä.
 

Päivän lehti

8.4.2020