Kanta-Häme

Ihmisten eriarvoistuminen huolettaa suomalaisia

 
Suomalaiset ovat huolissaan sekä ihmisten että asuinalueiden eriarvoistumisesta Suomessa. 
 
Ainoastaan 24 prosenttia suomalaisista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että kaikki Suomen kansalaiset ovat tasa-arvoisia. Reilusti yli puolet vastaajista piti ihmisten eriarvoistumista merkittävänä turvattomuustekijänä. Vastaavasti valtaosa koki asuinalueiden eriarvoistumisen kasvavana ongelmana Suomessa. 
 
Tulokset käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tutkimuksesta, jossa kartoitettiin suomalaisten turvallisuutta vahvistavia ja horjuttavia tekijöitä, kansalaisten selviytymistä häiriötilanteista, näkemyksiä erilaisten riskitilanteiden todennäköisyydestä sekä poliittisen päätöksenteon hyväksyttävyyttä. 
 
Enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että valtiolla on keskeinen rooli kansalaisten fyysisen turvallisuuden takaamisessa (78 prosenttia vastaajista) ja toimeentulon turvaamisessa (62 prosenttia). Keskimäärin joka kolmas vastaaja tosin arveli, että valtiolla on jatkossa entistä vähemmän mahdollisuuksia taata kansalaisten fyysinen turvallisuus ja riittävä toimeentulo. 
 
Kyselyssä ilmeni, että matala koulutus- ja tulotaso olivat yhteydessä epävarmuuteen ja tyytymättömyyteen. Esimerkiksi mitä matalampi koulutustaso vastaajilla oli, sitä useampi oli sitä mieltä, että eduskunta ei huolehdi riittävästi kansalaisten turvallisuudesta.
 
Vastaajilta kysyttiin, kuinka todennäköisenä he pitivät Suomen joutumista seuraavien kolmen vuoden aikana erilaisiin uhkiin. 
 
Kaikkein todennäköisimpänä uhkana (54 prosenttia vastaajista) vastaajat pitivät taloudellisen taantuman pitkittymistä. 
 
Vastaajat eivät pitäneet erilaisia globaaleja tai ympäristöön liittyviä uhkia kovin todennäköisinä. Arvioitaessa yhteiskunnan ja oman asuinalueen turvallisuutta 89 prosenttia vastaajista piti Suomea turvallisena maana.  
 
Perhe, läheiset ihmiset ja muut ihmissuhteet nimettiin yleisimmin asioiksi, jotka tuovat suomalaisille turvaa. Muita turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat oma koti, toimeentulo, työ ja terveys. 
 
Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2015 eli ennen turvapaikanhakijoiden määrän kasvua ja sitä seurannutta keskustelua maahanmuuton vaikutuksista turvallisuuteen.