Kanta-Häme

Iittala on jo kokonainen matkailupaketti – Häme tarvitsee lisää samanlaisia elämysryppäitä

Vanajavedestä voi tulla matkailumenestys, jos palvelut osataan tuotteistaa, paketoida ja tuoda kunnolla tarjolle, Jutta Äijälä uskoo.
Iittala on matkailukohde, jossa menee koko päivä, jos muun puuhan ohella esimerkiksi käy puhaltamassa oman lasimaljakon. Elinvoimaa Hämeeseen -yhdistyksen projektipäällikkö Jutta Äijälä muistuttaa, että matkailu on omiaan parantamaan aluetaloutta. KUVA: Sara Aaltio Kuva: Sara Aaltio
Iittala on matkailukohde, jossa menee koko päivä, jos muun puuhan ohella esimerkiksi käy puhaltamassa oman lasimaljakon. Elinvoimaa Hämeeseen -yhdistyksen projektipäällikkö Jutta Äijälä muistuttaa, että matkailu on omiaan parantamaan aluetaloutta. Kuva: Sara Aaltio

Iittalassa kiteytyy projektipäällikkö Jutta Äijälän mielestä kaikki se, mitä Hämeenlinnan ja koko maakunnan matkailu tarvitsee.

– Siinä on minikoossa se, mistä matkailussa on kyse. Lasitehdas on kaiken alku ja tärkein vetovoimatekijä. Tehtaanmyymälä ja tietysti lasimuseo ovat imeneet ympärilleen muita yrityksiä ja matkailijoiden palveluja, Naivistit Iittalassa -näyttelyä unohtamatta.

Iittala alkaa Äijälän mukaan jo olla kohde, jonne kannattaa lähteä varta vasten.

 

Elinvoimaa Hämeeseen -yhdistyksen projektipäällikkö Jutta Äijälä tietää, mistä puhuu, sillä hän on tehnyt koko työuransa matkailun parissa.

Hän kiittelee sitä, että Fiskars on yrityksenä panostanut Iittalan brändiin.

– Iittalan tehtaalla on lupa käyttää varoja brändityöhön ja se on hieno asia. Iittalan tehtaanmyymälä onkin juuri remontoitu ja sille on luotu omaleimainen ilme.

Äskettäin kerrottiin julkisuuteen, että asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus myös itse kokeilla lasinpuhallusta tehtaalla.

Ympärilleen tehdas ja tehtaanmyymälä on saanut joukon muita yrityksiä, suklaatehtaan, keramiikkapajan, kierrätysnahka-, sisustus-, lahja- ja kukkapuoteja. Naivistit Iittalassa -näyttely täydentää kokonaisuutta omalla hyväntuulisella tavallaan.

– Se tunnetaan, vaikka samantyyppisiä naivistinäyttelyitä on eri puolella maata. Itsekin käyn siellä joka vuosi.

 

Lasimäki on julistautunut Suomen lasipääkaupungiksi Glass Capitaliksi.

– Sitähän se on ja Kanta-Häme on lasimaakunta, onhan meillä lasinvalmistusta myös Humppilassa ja Nuutajärvellä sekä Riihimäellä Suomen lasimuseo.

Vanajaveden vesistö voisi olla mahdollista brändätä samalla tavalla, jos Hämeenlinnan ja maakunnan yrittäjät löytävät toisensa ja saavat aikaan toimivan, amebamaisen verkoston, joka Elinvoimaa Hämeeseen yhdistyksellä on tavoitteena.

– Me suomalaiset ja hämäläiset pidämme vesistöä itsestään selvyytenä, mutta matkailijoille se voi olla hyvinkin eksoottista. Esimerkiksi Vanajavesi-risteilyt kiinnostavat, tosin niissä pitäisi olla valinnanvarana myös lyhyempiä reittejä ja teemoitettuja, ohjelmallisia risteilyjä.

Missä voi lähteä melomaan keskeltä kaupunkia keskiaikaisen linnan tuntumasta? Ulkomaisella matkailijalle pelkästään jäällä kävely, saati pilkkiminen voi olla eksoottinen ja unohtumaton elämys.

– Tätä varten yrittäjien tulisi kuitenkin verkostoitua, tuotteistaa palvelut ja löytää yhteinen markkinointikanava.

 

Matkailijat ovat nykyään tottuneet ostamaan palvelupaketteja suoraan verkosta. Tällaista yhteistä alustaa Hämeenlinnan tai Kanta-Hämeen matkailulla ei ole.

– Sieltä pitäisi löytää majoituksen lisäksi kootusti myös muut palvelut helposti samasta verkko-osoitteesta. Tämä koskee myös kokousmatkailua, joka kaipaa kipeästi verkkonäkyvyyden lisäksi yhteistä yhden luukun myyntikanavaa.

Yhdeksi Hämeenlinnan vahvuudeksi Jutta Äijälä nostaa kesätapahtumat.

– Täällä on vaikka kuinka paljon viehättäviä kesätapahtumia, melkein joka niemessä ja notkossa.

Hän kertoo joka kesä käyvänsä konserteissa, näyttelyissä ja kesäteattereissa.

– Esimerkiksi kesäteatterit ovat ihania, kun tietää, että usein amatöörivoimin on koko talvi harjoiteltu ja lopputulos on sitten nähtävillä kesän esityksissä. HäSa

 

Julkaistu Hämeen Sanomien kesälehdessä 21.5.2019. Lue koko kesälehti tästä linkistä.

Kommentti: Häme hukassa matkailijoilta

Jutta Äijälä muistuttaa, että matkailuun sijoittaminen kunnissa on elinkeinopolitiikkaa siinä missä vaikkapa teollisuustonttien määrän varmistaminen.

– Sillä on aluetaloudellisia vaikutuksia. Se on havaittavissa juuri Iittalassa, jossa matkailuhankkeiden sivussa mm. korjattiin vanha asema taideasemaksi. Se palvelee niin turisteja kuin paikallisia asukkaitakin.

Päijät-Hämeellä on noin 20 työntekijän matkailuorganisaatio ja Tampere sijoittaa matkailuun vuosittain pari miljoonaa euroa. Myös Kanta-Häme tarvitsee oman matkailuorganisaation, jotta on mahdollisuuksia pärjätä kovassa kilpailussa.

Elinvoimaa Hämeeseen  -yhdistys on osoitus siitä, että yrittäjät tajuavat yhteistyön tärkeyden.

Kuva: Pekka Rautiainen
Hanna Antila-Andersson

Yhdistyksen rahoitus muodostuu siten, että jokaista jäsenyrityksen sijoittamaa euroa koti Hämeenlinnan kaupunki sijoittaa toisen euron aina 150 000 euroon saakka.

Hämeenlinnakin voisi sijoittaa yhdistykseen enemmän tai vaihtoehtoisesti omaan matkailuorganisaatioon, saati muut maakunnan kunnat.

Matkailijat tuovat mukanaan rahaa, mutta ensin heidän pitää löytää Häme ja sen palvelut yhdestä osoitteesta.