Kanta-Häme

Ikääntyvällä on oikeus vastuutyöntekijään

Kun hämeenlinnalainen ikääntyy, hän saa pian yhä helpommin neuvoja ja tietoa tullakseen toimeen kotona. Vanhuspalvelulaki eli ikälaki edellyttää neuvontaa ja ennen kaikkea ikääntyvän oman tahdon toteutumista.

– Jos iäkäs tarvitsee apua palvelujen ja etuuksien selvittämiseen ja kokoamiseen, laki edellyttää, että hänelle on 1.1. 2015 nimettävä vastuutyöntekijä. Työntekijä seuraa, että palvelut ovat juuri mitä tarvitaan ja pitää yhteyttä kotihoidon ja muiden palvelun tuottajien kanssa, kertoo projektisuunnittelija Sari Heikkinen Ikälaki-hankkeesta.

Tilaajapäällikkö Leena Harjula kertoo, että Hämeenlinnassa suunnitellaan parhaillaan, miten vastuutyöntekijät nimetään. Tuoreen lain istuttaminen kaupungin käytäntöihin on muutenkin työn alla. Vaikka valtaosa toimii jo lain mukaan, on edessä erityisesti palautejärjestelmän tehostamista, palvelutarveselvityksen uudistamista ja resurssien tarkastelua.

Arki vielä hiukan paremmaksi

Kun palvelutarvetta selvitetään, kaupungin ammatti-ihmiset eivät enää lähde asiakkaan ja omaisten luo sanomaan, mikä on huonosti ja mitä asiakas tarvitsee.

– Me katsomme, mitä kaikkea asiakas pystyy tekemään ja mikä on hyvin. Sitten mietitään yhdessä, mitä palveluja tarvitaan, että asiat voivat olla vielä paremmin, kertoo palvelujohtaja Satu Ala-Kokko Hämeenlinnan kotipalvelusta.

Laki korostaa erityisesti ikääntyvän itsenäistä elämää, oman tahdon toteutumista ja osallistumista suunnitteluun.

– Siinä on edessä iso haaste. Kun suunnitelmaa tehdään, omaiset tahtovat yleensä sanella, mitä ikäihminen tarvitsee, toteaa palvelusuunnitelmia laativa Anne Soittila Hämeenlinnan Itäiseltä kotihoitoalueelta.

Lisää tukea, ei palveluja

Heinäkuussa voimaan tullut ikälaki ja siihen liittyvä laatusuositus eivät lisää kuntien tarjoamia palveluja. Tavoite on sosiaali- ja terveyspalveluilla tukea ikääntyneen väestön toimintakykyä ja asumista kotona tai kodinomaisessa ympäristössä.

Kun ikääntyvä itse tai joku hänen puolestaan kysyy palvelujen saantimahdollisuuksia, lain mukaan hänen palvelutarpeensa on selvitettävä monipuolisesti ja laajasti ja ennen kaikkea ottamalla huomioon hänen omat toiveensa ja valintansa.

– Palvelutarve on selvitettävä kuuntelemalla, keskustelemalla ja tutustumalla asiakkaan kanssa tilanteeseen. Selvitetään, millaisia voimavaroja jo on ja mitä vielä tarvitaan, korostaa projektisuunnittelija Sari Heikkinen Ikälaki-hankkeesta.

Palvelupaketti yhteen paperiin

Jokaisen asiakkaan palvelutarvesuunnitelma kirjataan kokonaisuudeksi, jonka niin asiakas kuin palvelun tarjoajat näkevät. Suunnitelman pitää olla käytettävissä asiakkaan kotona, mutta myös virkamiehillä.

Suunnitelmasta selviää koko ikääntyneen ihmisen arkinen elämä. Siihen kirjataan niin hänen asumisensa, kotihoito, sairaanhoito kuin ateriapalvelu, yhdistysten tarjoama ystäväpalvelu, kja muu yksityisiltä hankittu palvelu.

Kun iäkkään toimintakyky muuttuu ja hänen palvelutarpeensa muuttuu, suunnitelmaa on tarkistettava ilman viivytystä. Kunnan ja kaupungin on myös tehtävä viivytyksittä päätökset, kun kyse on kiireellisistä sosiaalipalveluista.

Myös muut palvelupäätökset on tehtävä viipymättä. Kun päätös palveluista on tehty, palvelut on lain mukaan järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa asiakkaalle.

Laki edellyttää kunnilta henkilöstön mitoituksen, ammattitaidon ja toimitilojen asettamista täyttämään asiakkaiden tarpeet. Yksiköillä on oltava omavalvontasuunnitelmat vuoden 2015 alusta lähtien. (HäSa)