Jos vanhusten ravintoterapeutti vierailisi Forssassa Matkun kylätalolla, sykähtäisi hänen sydämensä silkasta ilosta. Kylätalolla tarjoillaan kahdesti viikossa arkilounas, joka on kuin suoraan ikäihmisten ravinto-oppaasta: ruoka on monipuolista ja maistuvaa ja mikä parasta, ruoka syödään yhdessä, tutussa porukassa.
Kylätalolle kokoontuu maanantaisin ja torstaisin vähintään 20, parhaimmillaan jopa 50 ruokailijaa. Valtaosa on eläkeläisiä. Torstaina tarjolla oli perunamuusia, karjalanpaistia, salaattia ja leipää, jälkiruokana omenariisipuuroa ja kahvia.
Jokaviikkoisiin ruokailijoihin kuuluva Risto Jaakkola kertoo lämmittäneensä edellispäivänä valmisruokaa.
– Enempi tulee syötyä valmiita ruokia, mutta aamuisin teen kaurapuuron. Päivä lähtee sillä käyntiin, Jaakkola toteaa ja vierestä kysytään, osaako hän tehdä ruokaa.
– Toki. Pakkasessa on vaikka kuinka paljon Nikkasen tuomaa peuraa ja Länningin herefordia.
– Itse joutuu pärjäämään perkeillä, peuranlihat tuonut Heikki Nikkanen murjaisee.
Niinhän sitä sanotaan, että hyvä seura on puoli ruokaa.
Yhä tärkeämpää
Ravitsevan ruoan merkitys kasvaa ikääntymisen myötä. Samalla syömiseen liittyvillä ongelmilla on vaara kärjistyä. Syitä on monia, joista päällimmäisiksi nousevat huono kunto ja yksinäisyys.
Sairaudet verottavat toimintakykyä ja ruokahalua. Ruoanlaitto jää tutkitusti vähemmälle, jos taloudessa on vain yksi ihminen.
– Kun ihminen voi hyvin, hän jaksaa liikkua ja ruoka maistuu. Mutta jos et voi hyvin, et jaksa liikkua eikä ruoka maistu sitäkään vähää, Katriina Jokinen tiivistää. Jokinen toimii Intalankartanon asumispalveluesimiehenä ja on perehtynyt ikäihmisten ravitsemukseen.
Siinä missä nuoremmilla ihmisillä on ruokailun suhteen pelivaraa, huonokuntoisilla vanhuksilla kaikki vaikuttaa kaikkeen.
– Voi jopa sanoa, että ruoka on tietyssä vaiheessa kuin lääke. Ravitsemuksen tulee olla kunnossa, jotta pysyy kunnossa, Jokinen sanoo ja kiirehtii lisäämään.
– Valtaosa ikäihmisistä on hyväkuntoisia ja hyvävoimaisia. Heillä ei ole ongelmia ravitsemuksen suhteen. Ravitsemukselliset ongelmat ilmaantuvat yleensä vähitellen. Syitä voivat olla ongelmat terveydentilassa, mielialassa tai vaikka taloudellisessa tilanteessa.
Proteiini
Tärkeimpiä sanoja ikäihmisten ruokavaliossa on proteiini. Vaikka energiantarve hieman laskee ikääntymisen myötä, proteiinin tarve lisääntyy. Syynä on se, ettei raihnaistunut elimistö pysty hyödyntämään proteiinia entiseen malliin.
Lisähaasteen tuo se, että proteiinin monet hyödyt ovat yhteydessä liikkumiseen. Jos ihminen ei liiku, elimistön kyky hyödyntää proteiinia lihaksessa laskee entisestään.
Proteiinin merkitys on siinä, että se toimii lihaksiston ja luuston rakennusaineena ja immuunijärjestelmän tukijana.
– Proteiini pitää meidät liikkeessä ja on tärkeä tekijä siinä, että ikääntynyt pystyy asumaan mahdollisimman pitkään kotona, Jokinen toteaa.
Liikunnalla on muutoinkin suuri rooli ruokailun tukemisessa: kun ihminen liikkuu, lisääntyy aineenvaihdunta ja sitä myöten ruokahalu. Jokinen neuvoo liikkumaan edes hieman päivittäin.
Ravintorikastaminen
Proteiinin ohella vanhusten ravinnonsaannissa pitää huomioida erityisesti D-vitamiini, kuitu ja riittävä määrä nestettä. Monipuolinen ruokavalio edesauttaa tavoitteen saavuttamista.
Intalankartanossa tilannetta on parannettu lisäämällä reseptiikkaan proteiinia ja rikastamalla ruokia.
Perunamuusi tehdään aitoon ruokakermaan ja voihin, kiisselien päälle on tarjolla kermavaahtoa ja puuro saatetaan tehdä punaiseen maitoon isolla voi- tai hillosilmällä. Saman keinot on käytössä Matkun kylätalolla – perunamuusi maistui taivaalliselle.
– Kaikenikäisille on kohdennettu terveelliset ravitsemussuositukset, mutta jos ja kun ravitsemuksen määrässä tai laadussa on ongelmia, rikastamalla ruokaa saadaan päivän energiamäärä ja ravinteet riittämään, Jokinen toteaa.
Yleisesti ottaen ikäihmisen painoindeksin tulisi olla hieman korkeampi kuin työikäisellä.
Seuranta vaikeaa
Kotihoidon aluevastaava Mari Nummela toteaa, että liian moni kotihoidon asiakas syö aamupalan lisäksi vain yhden lämpimän aterian vuorokaudessa.
Ongelmana on se, että ruokahalu pienenee iän myötä. Nummela neuvoo syömään useita pieniä annoksia vuorokaudessa.
– Tarvitaan myös monipuolisia välipaloja, jotta ravinto ei jää liian niukaksi.
Samalla hän tietää, että yksin asuvan ikäihmisen ruokailun seuranta on haasteellista.
– Omaisten kannattaa kurkata vierailuilla jääkaappiin ja olla mukana ruokailuissa, Nummela kehottaa.
Kotihoito seuraa painon kehitystä kuukausittaisilla punnituksilla. Uutena keinona ollaan ottamassa käyttöön MNA-mittausta, joka paljastaa vajaaravitsemuksen riskitekijöitä. FL
Ohje läheiselle ikääntyneen ruokailun ja ravitsemuksen tueksi
1. Runsas proteiinin saanti on tärkeää. Sitä tarvitaan ylläpitämään lihasvoimaa ja vastustuskykyä. Hyviä proteiinin lähteitä ovat mm. kala, liha ja palkokasvit.2. Arkiliikunta ja lihaskuntoharjoittelu ehkäisevät lihasten heikkenemistä. Liiku kunnon sallimissa rajoissa.3. Tue iäkkään itsenäisyyttä arjen toiminnoissa mahdollisimman pitkään.4. Yhdessä syöminen ja ruoasta nauttiminen tekee ruokailusta mukavan hetken.5. Kun energiantarve ja ruokahalu laskevat, ruoan on hyvä olla monipuolista ja energiapitoista.6. Huolehdi säännöllisestä ateriarytmistä. Välipalat auttavat tasaisen ateriarytmin ylläpidossa.7. Ruoka maittaa paremmin, kun siitä pitää. Mikä on läheisesi lempiruoka?
Ravitsemustila, ruokailu ja ravinnonsaanti liittyvät ikääntyneillä vahvasti terveydentilaan ja toimintakykyyn.
Ikääntyneen syöminen voi muuttua monista syistä, kuten sairauksien, toimintakyvyn ja makuaistin heikkenemisen seurauksena.
Huomioi erityisesti riittävä energian saanti, monipuolisuus, proteiini, D-vitamiini (ravintolisänä), kuitu, tarpeeksi nestettä, kasviksia ja hedelmiä, hyvänlaatuista rasvaa, suolaa kohtuudella, painon seuranta.
Lähde: Helsingin yliopisto, erityisruokavalio-kurssin opiskelijat kevät 2019.
