Kanta-Häme

Ikänurkka: Elätkö vai oletko?

Sirkka-Liisa Virtanen

Runsaat kymmenen vuotta sitten suunnittelin valmennuksen eläkkeelle jääville. Työhyvinvointi kuului tuolloin tehtäviini.

Sitä valmennusta ei silloin toteutettu. Olin kai aikaani edellä. Äskettäin vanha suunnitelma sattui käsiini. Yksi lause pysäytti: Tee henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma lähivuosille.

Nyt tuo kehotus on tuttu ja ajankohtainen meille ikääntyville. Olemme itse päävastuussa hyvinvoinnistamme, vaikka toki valtion ja kunnan tukiverkko on myös hyvin tärkeä. Valitsemme, tietyissä rajoissa, miten täysipainoista elämää elämme.

 

Hyvinvointi on laaja kokonaisuus. Siihen kuuluu sekä fyysinen että henkinenkin hyvinvointi ja tietenkin myös riittävä toimeentulo ja sopiva asumismuoto. Keskityn tällä kertaa henkiseen hyvinvointiin.

On sanottu, että ihminen tarvitsee kolme asiaa ollakseen tyytyväinen: mielekästä tekemistä, toiveita tai unelmia ja läheisen ihmisen.

Mielekästä tekemistä on monenlaista. Meidän ikääntyneiden ei enää ole ihan pakko tehdä asioita, jotka eivät kiinnosta. Mielekästä tekemistä voi olla yhtä hyvin puutarhanhoito, liikunta tai lukeminen kuin vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta.

Lastenlasten hoito on monelle tärkeä elämän sisältö. Pääasia, että teet mieluisia asioita, uskallat kokeilla jotain uuttakin.

 

Monet ikääntyneet tuntuvat ajattelevan, että kaikki merkittävä elämässä on takanapäin.

Olemme tehneet tärkeitä asioita. Näin onkin, osittain, mutta kannattaa silti miettiä, mitä on jäänyt tekemättä tai kokematta. Onko vielä jotakin, mitä haluaisin kokea, tai tehtäviä, joissa osaamistani tarvitaan? Mitä sellaista haluaisin oppia, johon ennen ei ollut aikaa? Tyytyväisyys elämään lisääntyy, kun siinä on sisältöä.

 

Kolmas edellytys hyvälle elämälle on, että on vähintään yksi läheinen ihminen.

Häneen voimme tukeutua, kun tarvitsemme kuulijaa tai auttajaa. Hänen kanssaan jaamme ilon ja onnen hetket. Tässä yhteiskuntamme on kehittynyt huonoon suuntaan. Ikäihmisistä lähes puolet asuu yksin. Kaikki eivät suinkaan ole yksinäisiä, mutta huolestuttavan moni on.

 

Hämeenlinnan kaupungin juuri hyväksytty ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma sisältää hienon tavoitteen: Jokaisella on joku turvallinen läheinen.

Yksinäisyyden torjunta kuuluu kaikille, meille itsemme, läheisille ja julkisille toimijoille. Pidetään huolta omista läheisistä, sukulaisista, tuttavista, ystävistä. Ollaan itse aktiivisia. Ei odoteta, että joku tulee hakemaan kotoa. Mennään mukaan. Ja toivotetaan tervetulleeksi harrastuksiin myös ne uudet, jotka uskaltautuvat mukaan ensimmäistä kertaa.

Mitä sinun hyvinvointisuunnitelmasi sisältää?

 

Sirkka-Liisa Virtanen

Kirjoittaja on Hämeenlinnan vanhusneuvoston 1. varapuheenjohtaja.

 

Mainos