Kanta-Häme

Ikuisuuskysymyksen äärellä – koululaisten kesäloman myöhäistäminen puhututtaa jälleen

Koululaisten kesäloman ajankohta puhututtaa taas. Kysyimme kolmelta palkansaajalta mitä he asiasta ajattelevat.

Keskustelu koulujen loma-ajan siirrosta on jatkunut vuosia ja poikinut muun muassa useamman kansalaisaloitteen.

Viimeksi aiheesta uutisoitiin Hämeen Sanomissa 2.6.2019, kun Työ- ja elinkeinoministeriö(TEM) esitti 
koulujen kesäloman ajankohdasta 
laajaa selvitystä. Erityisesti matkailuala on pitänyt keskustelua yllä ja toivonut, että Suomessa lomailtaisiin Keski- ja Etelä-Euroopan tyyliin elokuussa.

TEM:n selvityksen mukaan kesäloman siirto kahdella viikolla kasvattaisi Suomen matkailutuloa kesäkuukausina yhteensä noin 219 miljoonalla eurolla. Lapsiperheissä kesän loma-ajat aiheuttavat päänvaivaa, koska lapsia ei voi kesäksi heitteillekään jättää.

Hämeen Sanomat kävi kysymässä kolmen eri alan palkansaajilta, mitä mieltä he ovat asiasta ja millä tavalla he joutuvat lomiaan jaksottamaan ja järjestämään.

 

Marjo Järvenpää odottaa heinäkuuta. Sairaalan kiire helpottaa ja loppukuussa häämöttää loman alku. Kuva: Pekka Rautiainen
Marjo Järvenpää odottaa heinäkuuta. Sairaalan kiire helpottaa ja loppukuussa häämöttää loman alku. Kuva: Pekka Rautiainen

Marjo Järvenpää

Kanta-Hämeen keskussairaala

sairaanhoitaja

Kahden lapsen äidin muistissa on aika, kun lapset olivat vielä pieniä.

– Perheen lomissa oli sovittelemista, etteivät lapset olleet yksin kotona. Välillä puhelin soi tiuhaan ja luurin toisesta päästä tuli tutuksi kysymys: äiti mitä mä sitten teen.

Järvenpään perheessä mummot ja vaarit tarvittiin ja saatiin apuun. Täysin yksiselitteistä vastausta Marjo Järvenpää ei osaa sanoa koulujen kesälomien siirtoon.

– Mielestäni koulujen alku voisi kuitenkin mennä, kuten suunnitelmissa on ollut, pidemmälle elokuun puolelle.

Kirurgian poliklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja on tyytyväinen työpaikkansa lomien jaksottamiseen.

– Omat lomatoiveensa saa ilmoittaa ja yleensä ne ovat hyvin kutinsa pitäneet. Aina ei neljän viikon lomaa saa putkeen, mutta eivät sitä kaikki haluakaan.

Sairaalassa eniten lomia keskitetään tänä vuonna heinäkuun toiselle viikolle ja siitä neljä viikkoa eteenpäin.

– Meillä on yhteinen loma-aika järjestynyt, koska mies pystyy joustamaan loma-ajoissa. Kun lapset olivat pieniä, niin yhteistä lomaa ei ollut, vaan me pidimme lomat peräkkäin.

 

Janne Inget on jo kesälomansa viettänyt. Kuva: Pekka Rautiainen
Janne Inget on jo kesälomansa viettänyt. Kuva: Pekka Rautiainen

Janne Inget

Huhtamäki, Hämeenlinnan tehdas

Kuljetusmies

Kysymys koululaisten loma-aikojen myöhäistämisestä saa Janne Ingetin palaamaan lapsuuden mielenmaisemiin.

– Jos muistelee omaa nuoruutta, niin myöhemmin alkanut kesäloma olisi varmasti ollut hyvä. Pohjois-Suomessa, mistä olen kotoisin, kesä alkaa myöhemmin kuin etelässä.

Omia lapsia Ingetillä ei ole, joten koululaisten kesäloman ajankohta ei aiheuta hänelle päänvaivaa.

Työpaikkansa Huhtamäen lomajärjestelmään hän kuvailee yhdellä sanalla, ok.

– Meillä on kesälomissa kiertävä systeemi. Minä olin viime vuonna viimeisessä ryhmässä, jolloin lomailin elokuusta eteenpäin. Tänä vuonna oli minun vuoroni olla ensimmäisessä ryhmässä, joten olen jo kesälomani pitänyt. Jonkin verran on myös mahdollisuus vaikuttaa ajankohtaan, mutta olen aina tyytynyt siihen, mikä on ollut.

 

Eini Markkasen kesäloma häämöttää heinäkuussa. Kuva: Pekka Rautiainen
Eini Markkasen kesäloma häämöttää heinäkuussa. Kuva: Pekka Rautiainen

Eini Markkanen

Froneri Finland, Turengin jäätelötehdas

Tiimin vetäjä

Jäätelötehtaalla vietetään kesäkuun puolivälin tienoilla vuoden kiireisintä aikaa. Elokuussa, kun koululaiset palaavat koulun penkille, niin myös jäätelön syönti vähenee. Loma-ajan muutoksella voisi olla vaikutusta myös jäätelösesongin jatkumiseen.

– Jos vaikutukset koululaisten kesäloman siirrolla olisivat kansantaloudellisesti positiiviset, niin mikä ettei sitä kannattaisi kokeilla, Eini Markkanen pohtii ikuisuuskysymystä.

Omakohtaisia kokemuksia lapsiperheen kesälomien kiemuroista Markkasella ei ole. Ystäväpiirissä hän on käytännön ongelmat huomannut.

– Lapsilla on pitkä kesäloma koulusta. Jos vanhemmat eivät saa järjestettyä omia lomiaan eri aikaan, niin totta kai siitä ongelmia muodostuu.

Sesongista huolimatta kesälomat pyörivät jäätelötehtaalla normaalisti, toukokuusta lähtien aina elo-syyskuuhun asti.

– Kaikki saavat toivoa lomansa ajankohtaa ja toiveet pyritään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Pääsääntöisesti lomat vietetään kolmen viikon putkessa ja loppukesästä on yksi viikko, jolloin kaikki tuotannon työntekijät ovat kesälomalla.

 

 

Kesäloma on kaunis utopia

Olen vilpittömän onnellinen kollegoiden kesälomista. Onpa kerran vuodessa hiukan pidempi pätkä varmaa toimeentuloa ja tieto tulevista työvuoroista viikkoa kauemmaksi tulevaisuuteen.

Silti utopia kesälomasta ja ennen kaikkea lomapalkasta tuntuu niin kaukaiselta, että ajankohtaisempaa on suunnitella maallisen tomumajani loppusijoituspaikkaa. Maaliskuun Journalisti-lehdessä kerrottiin, että alalta on hävinnyt vuoden 2008 jälkeen yli tuhat työpaikkaa. Uusia ei ole juuri syntynyt.

Kuva: Pekka Rautiainen
Kaisla Mustakartano

Eivätkä toimittajat tietenkään ole ainoa ammattikunta, jossa työntekijät joutuvat pikemmin toivomaan sijaisuuden pätkiä tai pääsemään tarvittaessa töihin kuin haaveilemaan kesälomasta.

Vallan tavatonta ei ole, että opettajista, noista kesälomien erikoishahmoista, osa viettää kesälomansa työttömänä uuden määräaikaisen työsopimuksen alkua odottaen.