Kanta-Häme

Ikuisuutta silmälläpitäen rakennetut

Kumpuileva peltomaisema ei olisi mitään ilman jykeväjalkaisia kivinavettoja.

Navetat ovat säilyneet maisemassa, sillä aikanaan ne olivat yhtä arvokkaita kuin itse asuinrakennukset. Maatiloille lehmät olivat usein ainoa elinkeino.

 Navetat rakennettiin hartaasti ja huolella paksuine tukihirsineen ja tukevine luonnonkivijalkoineen. Monissa navetoissa kivijalka on vankka kuin kirkolla, rakennettiinhan ne kestämään ikuisuuksiksi, kertoo Hämeen kulttuuriperinnön suojelijoiden puheenjohtaja Marjatta Kaarakka.

Jykevät kivet kestävät aikaa

Harmaakiviset isot navetat ovat useimmiten kuuluneet isoille tiloille, joilla oli suuri karja. Nämä ovat myös niitä navettoja, jotka yleensä ovat säilyneet uusiokäyttöä varten.

Kantahämäläisissä vanhoissa navettarakennuksissa toimii ainakin juhlatiloja, ravintoloita, kirpputoreja, puutyöverstaita, varaosamyymälöitä, taidegallerioita sekä majoituspalveluita.

Useimmat ovat auki lähinnä kesäaikaan.

Vanhan navetan kunnostaminen asuinkäyttöön vaatii jo enemmän työtä. Sisätilojen lisäksi on huolehdittava myös siitä, miten vesi, sähkö ja viemäröinti hoidetaan.

Marjatta Kaarakan mielestä navetan ulkonäköä ei pitäisi liikaa uudistaa, ei edes uusiokäyttöön otettaessa.

Navetat kuuluvat perinnemaisemaan alkuperäisessä asussaan. Rakennuksen uusiokäyttö tuo kuitenkin maaseudulle lisätienestin mahdollisuuksia, joten kunnostaminen on mielestäni pelkästään hyvä asia.

Avointa tilaa myös ylöspäin

Asko Kaipainen arkkitehtitoimisto Kaipaiselta ei ole koskaan päässyt suunnittelemaan vanhan navetan remonttia asuinkäyttöön, mutta näkee rakennuksissa paljon potentiaalia.

Kaipainen vertaa navettojen remontoimisbuumia vanhojen kansakoulujen suosioon. Isoa tilaa on helppo hyödyntää myös ylöspäin.

Koska navetoissa ei ole kantavia väliseiniä, rakennusta on helppo taivuttaa monenlaiseen käyttötarkoitukseen.

 Kaikki lähtee sitä paitsi sijainnista. Persoonallista tyyliä hakeva saattaa kaivata tilaa myös talon seinien ulkopuolella, ja tilaahan vanhojen maatilojen ympärillä riittää.

Suomessa iso osa maanviljelijöistä oli pientilallisia, joiden muutama lehmä asui useimmiten puisessa navetassa. Näitä on Kaipaisen mukaan jäljellä huomattavasti kivinavetoita harvemmin.

Jykevät kivet kestävät hyvin ajan hammasta.

Isonkin kartanon puinen päärakennus on Kaipaisen mukaan saattanut hapertua ja homehtua kulmistaan, mutta kivinavetta on edelleen niillä sijoillaan. (HäSa)