Kanta-Häme

Ilkka Jahkosen oli vaikea sopeutua heikkoon tasoon

– Oli vaikea sopeutua työn tasoon, jota ei koskaan hyväksyttäisi Suomessa, sanoo YIT:n johtaja Ilkka Jahkonen, 61

Johtaessaan YIT:n Pietarin asuntorakentamista Jahkonen huomasi, että suomalainen vastuunkanto ja sopimusten kunnioittaminen on poikkeuksellista. Venäjällä sopimuksesta kiinni pitäminen ei kiinnosta lainkaan, jos sillä ei ole taloudellisia vaikutuksia.

– Urakoitsijaa ei sureta ollenkaan, jos hän kesken urakan pyytää siitä lisää rahaa.

Liiketoiminta perustuu edelleen verkostoihin. Neuvostoliitossa jäi ilman lihaa, jos ei saanut tietoa, mihin kauppaan sitä oli tulossa.

– YIT tai jokin muu yhtiö ei voi toimia Venäjällä samalla tavalla kuin Suomessa – ei vaikka kuinka tekisi mieli. On opeteltava kulttuuri ja miten asiat siellä hoidetaan.

Jahkosen mielestä menettää vain oman mielenrauhansa, jos yrittää puskea asioita eteenpäin omalla tavallaan.

– Ehkä johtuu Suomen pienuudesta tai historiasta, että emme uskokaan voivamme muuttaa muita. Toiminnassa korostuu enemmän nöyryys kuin uho.

Jahkonen uskoo Neuvostoliiton ajan kestäneen niin pitkään, että menee sukupolvia ennen kuin kulttuuri muuttuu. Hän pitää presidentti Vladimir Putinin toimintaa ja Ukrainan kriisiä takaiskuna kehitykselle. Pelolla hallitseminen ei vie kehitystä eteenpäin.

Vastapakotteet ovat lopettaneet joidenkin yritysten viennin Venäjälle. Talouskriisi on leikannut joiltakin kannattavuuden. Kaikesta huolimatta Jahkonen uskoo, että suomalaisten Venäjän liiketoiminnalla on tulevaisuus.

– Kun maa kehittyy, markkinat ovat valtavat. Venäjä on suomalaisille suuri mahdollisuus.

Jahkosen mielestä Venäjä ei itse pysty kehittämään maata eivätkä Putinin suunnitelmat omasta tuotannosta käy toteen.

– Suomalaisten kannattaa toimia Venäjällä, mutta kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. On yrityksiä, jotka ovat ottaneet liikaa riskiä, ja yrityksiä, jotka ovat ottaneet sitä sopivasti.

Kun öljyn maailmanmarkkinahinta on romahtanut, Venäjä on vaikeuksissa. Jahkonen arvioi, että maan talous ei toimi nykyisellä hinnalla.

– Minulla on käsitys, että öljyn hinnan tulisi kääntyä nousuun ennen kuin YIT:n kaltaisten yritysten kannattaisi merkittävästi kasvattaa toimintaansa Venäjällä.

Ilkka Jahkonen oli tehnyt töitä vain Suomessa ja käynyt vain pari kertaa Venäjällä, kun YIT:n rakennustoiminnan johtaja Ilpo Jalasjoki soitti hänelle vuonna 2007 ja tarjosi työtä Pietarista. Mies ajatteli, että nyt tai ei koskaan, ja muutti vaimonsa kanssa Pietariin.

Jahkonen pitää Venäjän vuosiaan seikkailuna. Rakentaminen ei tosin ole samanlainen ”Villi länsi” kuin heti Neuvostoliiton hajottua. Tuolloin asunnot saatettiin myydä uudelleen, kun hinnat nousivat rakennusaikana.

– Venäjälle on myös tullut uusien asuntojen ostajille suomalaisen RS-järjestelmän kaltaisia suojajärjestelmiä.

Asunnon omistaminen kerrostalosta on edelleen osuus kiinteistöstä. Asukkaat eivät välttämättä vastaa yhdessä kiinteistöstä. Ylimmän kerroksen asunnot maksavat vähiten, koska niiden asukkaat joutuvat huolehtimaan vesikatosta.

– Nyt kerrostaloissa on jo toveruusyhtiöitä, jotka kokoavat rahaa kiinteistön hoitamiseen. Hallituksiin on tunku, koska on käsitys, että ne ”vetävät välistä”.

Asunnot maksavat Pietarissa kutakuinkin yhtä paljon Suomessa. Keskustan hinnat ovat vastaavasti yhtä korkealla kuin Helsingissä. Miten pietarilaisilla on varaa asuntoihin?

– Iso osa venäläisistä tekee kahta työtä. Tuloveroprosentti on 13. Keskiverto venäläinen ruoka on halpaa. Kesäpalstaa viljellään. Poimitaan marjoja ja sieniä.

Rakennusliike ei Venäjällä pääsääntöisesti rakenna asuntoja valmiiksi vaan sisätilojen rakentaminen jää asukkaalle.

– Asunnon ostaja pystyy jaksottamaan rakentamista. Aluksi saatetaan tehdä vain yksi huone valmiiksi. HäSa

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic