Kanta-Häme

Ilman henkilöstöä ei synny kunnon maakuntaa

Itsehallinto, verotusoikeus ja henkilöstön asema nousevat pintaan, kun keskustellaan uudesta maakunnasta.

Juuri maakuntauudistuksen eli makun muutosjohtajaksi nimitetty Matti Lipsanen sanoo, että tulevaisuuteen vaikuttaa kolme merkittävää tekijää.

– Ne ovat henkilöstö, henkilöstö ja henkilöstö. Jos se saadaan mukaan tekemään uudistusta, on mahdollista onnistua.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Teemu Eriksson harmittelee sitä, että henkilöstön sijoittuminen uusissa maakunnissa konkretisoituu todennäköisesti vasta aivan uudistuksen viime metreillä.

Maakuntauudistuksessa muuttuu noin 220 000 työntekijän työnantaja ja monella myös tehtävä.

– Se voi olla jopa muutosten sarja, joka varmasti stressaa.

Erityisen tärkeää tässä tilanteessa on hyvä johtaminen, painottivat paikalla olleet työntekijäjärjestöjen edustajat.

Hämeen liitto oli tiistaina kutsunut maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilökuntaa ja vetureita pohtimaan uudistusta muista kuin sote-näkökulmista.

Uudistus koskettaa mm. lukuisia valtionhallinnon yksiköitä, mutta suurin osa puheesta käsittelee sotea ja siitäkin lähinnä terveydenhuoltoa.

Hämeen liiton hallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) kritisoi sitä, että puhutaan itsehallinnosta, mutta verotusoikeutta ei ole ja valtion ohjaus on muodostumassa hyvin tiukaksi.

Teemu Eriksson on ollut mukana valmistelemassa kaikkia hallinnonuudistuksia sitten Kainuun maakunnan 2002.

Hän arvioi, että tuleva muutos on niin suuri, etteivät muutoksentekijätkään sitä vielä ollenkaan tajua.

Hän ehdottaa, että vuodelle 2018 tehtäisiin varsinaisten budjettien oheen varjobudjetit ikään kuin uudistus olisi jo astunut voimaan.

– Muuten joudutaan hyppäämään täysin pimeään vuoden 2019 alussa. Varjobudjeteista tulisi myös tehdä johtopäätöksiä, onko kaikki muuttujat osattu ottaa huomioon. Tässä vaiheessa tarvitaan kylmähermoista kamreeria.

Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen muistutti, että uudistus tulee ja kaikki muuttuu monen kohdalla joka tapauksessa.

– On paljon itsestä kiinni, kuinka siihen suhtautuu. Sen voi ottaa myös mahdollisuutena.

Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ely-keskuksessa korosti, ettei muutos mene läpi vain hymistelemällä.

Hän ja useat muut asiantuntijat painottivat maakunnan yhtenäisyyttä uuden suunnittelussa.

– Kanta-Häme on kolminapainen. Tämä työ olisi kuitenkin tehtävä yhdessä.

Koska niukkuus tuskin vähenee uudistuksen myötä, kaikkia asioita ei voi tehdä itse, vaan yhteistyötä muiden maakuntien kanssa on tehtävä. HÄSA