Kanta-Häme

Ilmaston muuttuessa etelän taudit lentävät Pohjolaan

 

Ilmastonmuutos tuo Suomeen poikkeuksellisten säätilojen lisäksi myös yllättäviä muutoksia maassa esiintyviin tauteihin. Muutkin säätilojen aiheuttamat terveysriskit lisääntyvät. Muutos näkyy jo nyt. 
 
   Viime vuosina yleistynyt riesa, puutiaiset eli punkit, ovat levinneet Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä. Puutiaiset välittävät puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia.
 
  – Suomi on puutiaisen levinneisyysalueen rajalla ja nyt raja siirtyy pohjoisemmaksi, kertoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
 
   Puutiaisten välittämää puutiaisaivokuumetta on diagnosoitu 1930-luvulta saakka, borrelioosin aiheuttaja löytyi 1980-luvulla. Viime vuosina muutos on ollut selkeä. Tartuntoja on huomattavasti enemmän kuin aiemmin ja niitä löytyy uusilta alueilta. 
 
   Vapalahti toteaa, että puutiaisen leviäminen ja tautien lisääntyminen ei ole suoraviivaista, vaan se vaihtelee vuosittain. Puutiainen ja puutiaisaivokuume leviää pohjoisemmaksi samaan aikaan, kun puutiaisaivokuumeen riskialue leviää myös ylemmäksi vuoristoissa. Brittiläiset tutkijat Sarah Randolph ja David Rogers ovat kyenneet satelliittien keräämistä tiedoista mallintamaan puutiaisaivokuumeen leviämisen ilmaston lämpenemisen mukana.
 
  – Meille saattaa levitä myös uusia puutiaislajeja, joita täällä ei ennen ole ollut, ja näiden mukana voi tulla vielä uusia tauteja, Vapalahti sanoo.
 
   Vapalahti toteaa, että äskettäin Suomesta on jo löytynyt uusi puutiaislaji, siperianpuutiainen. Laji viihtyy karummissakin oloissa, joten sen leviäminen ei kuitenkaan välttämättä ole ilmaston lämpenemisestä johtuvaa.
 
Ahvenanmaan olot  manner-Suomeen
Vapalahti arvioi Suomen tulevaa puutiaistilannetta vertaamalla manner-Suomea Ahvenanmaahan. Juuri missään muualla maailmassa ei ole niin paljon puutiaisvälitteisiä tauteja kuin Ahvenanmaalla, jossa puutiaisaivokuumeen sai joinakin vuosina yksi tuhannesta asukkaasta. Lämpenevän ilmaston mukana Ahvenanmaan olosuhteet leviävät manner-Suomeenkin, ja samoin myös puutiaiset. 
 
   – Puutiaisen leviämistä ei voi estää. Jonkin verran määrää voitaisiin rajoittaa vaikuttamalla puutiaisen elinolosuhteisiin. Punkit juovat paljon verta, ja rajoittamalla isäntien, esimerkiksi peurojen, kauriiden ja jyrsijöiden määrää, voidaan vaikuttaa myös puutiaispopulaatioon.
 
   Vapalahden mukaan globalisaation myötä lisääntynyt kauppa sekä matkustus ovat suurimpia syypäitä tautien leviämiseen. Ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden myötä Eurooppaan on tullut jo dengue-kuumetta, joka leviää hyttysten välityksellä. 
 
   Dengue-kuumeen kanssa samankaltainen chikungynya-virusinfektio leviää myös osin samojen hyttysten välittämänä.
 
  – Ilmastonmuutos edesauttaa siinä, että subtropiikin hyttyset ovat pärjänneet, Vapalahti sanoo.
 
Suomi on hyttysille viimeinen maa
Dengue-kuumetta levittää Euroopassa etupäässä Aasian tiikerihyttynen, joka levisi Etelä-Eurooppaan käytettyjen autonrenkaiden mukana. Hyttynen ei ole levinnyt Pohjois-Eurooppaan, koska se ei pärjää kylmissä talvissa, mutta ilmaston lämpeneminen saattaa muuttaa tämän.
 
   Aasian tiikerihyttynen on Vapalahden mukaan levinnyt jo Välimeren seuduille. Hän pitää hyvinkin mahdollisena, että se leviää Hollantiin ja Britanniaan saakka, Belgiasta ja Saksasta hyttysestä on jo havaintoja
 
  – Suomi on viimeinen maa, johon hyttyset leviävät. Jollain aikataululla tällaisia uhkia kuitenkin saattaa olla, Vapalahti sanoo.
 
   Aasian tiikerihyttynen tarvitsee pärjätäkseen vähintään 11 asteen vuotuisen keskilämpötilan. Vapalahti sanoo, että dengue-kuumeen tapaisia tauteja vastaan pystytään kyllä taistelemaan vaikka olosuhteet sen leviämiselle olisivatkin olemassa. Tautia välittäviä vektorihyttysiä voidaan myrkyttää ja hävittää.
 
   Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa esiintyviin tauteihin eivät ole yksiselitteisiä. Muuttuvat ilmasto-olosuhteet saattavat olla epäedullisia joillekin taudeille. Esimerkiksi meillä esiintyvät puutiaiset eivät Vapalahden mukaan menesty kovin kuivassa ja kuumassa, joten borrelioosi ja puutiaisaivokuume voivat vähentyä etelämpänä.
 
   Vapalahti mainitsee esimerkkinä vähälumisuuden. Jos tulevat talvet alkavat olla vähälumisia, niin se vaikuttaa petokantaan. Hyvin lumessa pärjäävät pienpedot kuten lumikko tulisivat harvinaisemmiksi, ja suuremmat pedot kuten kettu yleistyisivät. Tällöin jyrsijäpopulaatioden kannanvaihtelut vähenisivät ja samalla myös myyräkuume. Toisaalta samalla rabies ja ekinokokki voisivat pärjätä paremmin.
 
  – Muutokset voivat olla monimutkaisia, eivätkä ne näy välittömästi, Vapalahti sanoo.

Päivän lehti

31.3.2020