Kanta-Häme

Ilmastoystävällisin ruokavalio olisi paasto – “Ruokasuositukset muuttuisivat, jos ympäristö otettaisiin paremmin huomioon”

Ilmastonmuutos haastaa ruokatottumuksemme. Luken tutkijan mukaan ravitsemussuositukset näyttäisivät erilaisilta, jos ne ottaisivat ympäristötekijät aiempaa paremmin huomioon.
Arviot eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista. Vuoden 2016 arvioiden mukaan esimerkiksi naudanlihan ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina). Kuva: Soile Toivonen

Ilmastoystävällisimmässä ruokavaliossa ei olisi ruokaa ollenkaan. Näin kärjistää ruuan ympäristövaikutusten tutkija Merja Saarinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Asumisen ja autonkäytön ohella ruuankulutus aiheuttaa suurimman osan kuluttajan ilmastovaikutuksesta. Ruoka ja asumisen jätevedet vastaavat kuluttajan vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta lähes kokonaan.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on siis tärkeää miettiä myös ruuan ympäristövaikutuksia, mutta samalla pitäisi ottaa huomioon ravitsemus.

Suomalaisten syömiselle on annettu suuntaviivat valtion ravitsemussuosituksilla jo vuodesta 1987 lähtien. Nykyisistä, vuonna 2014 laadituista ravitsemussuosituksista ympäristöasiat löytyvät yleistasoisina kuvauksina ja sanallisina suosituksina.

Saarisen mukaan ravitsemus- ja ympäristöasioita ei ole kuitenkaan yhdistetty toisiinsa kovinkaan perusteellisesti. Hän uskoo, että ruokasuositukset olisivat todennäköisesti erilaiset, jos niihin yhdistettäisiin ruuan ilmastovaikutukset ja muut ympäristövaikutukset.

Nykyruokavalio ei täytä kaikkia saantisuosituksia

Ympäristönäkökulman yhdistäminen ravitsemussuosituksiin on haasteellista, koska ravitsemussuositusten tarkoitus on taata koko väestön ravintoaineiden riittävä saanti.

– Ravitsemussuositukset eivät voi perustua äärimmäisiin ratkaisuihin, vaan niiden pitää ottaa huomioon erilaisten väestöryhmien tarpeet, ettei käy niin, että toteutuneen keskimääräisen ruokavalion ravitsemuksellinen laatu jopa kärsisi, Saarinen muistuttaa.

Koko väestön nykyinen ruokavalio ei myöskään täytä kaikkien ravintoaineiden saantisuosituksia, kertoo THL:n FinRavinto 2017 -tutkimus.

Tämänhetkisen tietämyksen mukaan eläinperäisiä tuotteita välttävä vegaaniruokavalio kuormittaisi ilmastoa vähiten.

– Näyttää kuitenkin siltä, että vegaaniruokavalion täytyy sisältää esimerkiksi rikastettuja tuotteita ja lisäravinteita, jotta ravintoaineiden saantisuositukset täyttyisivät, ellei sitä ole koostettu erityisen huolellisesti, Saarinen sanoo.

Lihan käytön suositusta pitäisi vähentää

Jos ympäristövaikutukset otettaisiin nykyistä paremmin huomioon, ravitsemussuositusten pitäisi asettaa eri lihojen kulutukselle tarkemmat rajat. Nyt ravitsemussuositukset kehottavat syömään kaikkia lihavalmisteita ja punaisia lihoja yhteensä enintään puoli kiloa viikossa.

– Jos tavoitellaan ympäristön ja ravitsemuksen yhdistävää suositusta, lihan käytön suositusta pitäisi vähentää. Lihavalmisteet ovat tärkein suolan lähde, joten ravitsemuksen näkökulmastakin niiden määrää voisi rajoittaa, Merja Saarinen sanoo.

Hän yhdistää lihansyönnin vähentämisen ajatukseen resurssitehokkuudesta. Tällöin olisi suositeltava sisäelinten ja muiden niin sanotusti vähempiarvoisten ruhonosien käytön lisäämistä ja ruhon arvo-osien käytön kohtuullisen rajua vähentämistä, ottaen kuitenkin ravitsemus huomioon.

Saarinen arvelee, että myös maitotuotteiden kulutusta pitäisi tarkentaa. Esimerkiksi joidenkin juustojen ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan.

– Nyt suositellaan varsin korkeaa maitotuotteiden kulutusta sekä suosimaan rasvattomia tai vähärasvaisia tuotteita, Saarinen kertoo.

– Nykyisessä ruokavaliossa maitotuotteilla ja lihalla on suuri merkitys lukuisten ravintoaineiden saannille. Sen takia on kriittistä arvioida, kuinka paljon niiden kulutusmäärää voidaan tai pitäisi laskea ja miten ravintoaineiden saanti siinä tapauksessa turvataan.

Kuva: Soile Toivonen

Elintarvikkeiden rikastaminen iso kysymys

Markkinoille on tullut erilaisia kasviperäisiä juomia, kuten kaurajuoma, korvaamaan maitoa. Ne sujahtavat kohtuullisen helposti ruokatottumuksiin, koska niitä voi käyttää kuten maitotuotteita.

Kasviperäisten juomien ravintoainesisältö poikkeaa kuitenkin vastaavista maitotuotteista osin terveysvaikutusten kannalta edullisesti ja osin vähemmän edullisesti.

Yleensä esimerkiksi rasvahappokoostumus on vaihtoehtoisissa tuotteissa parempi kuin rasvaisissa maitotuotteissa, mutta monien suojaravintoaineiden määrä on luonnostaan alhaisempi kasviperäisissä tuotteissa kuin eläinperäisissä. Siksi kasviperäisiä tuotteita rikastetaan usein ravintoaineilla, lähinnä vitamiineilla ja hivenaineilla.

Tämä on Saarisen mukaan iso kysymys.

Esimerkiksi mehuja ja margariineja on rikastettu jo kauan, mutta nykyään rikastetaan mitä erilaisimpia tuotteita pastasta leipiin ja maitotuotteisiin esimerkiksi proteiinilla ja kuidulla.

– Käsillä on jos ei ruokakulttuurin murros niin ainakin jonkin sortin buumi. Tästä olisi hyvä keskustella laajemminkin, ja asiaa pitäisi tutkia monesta näkökulmasta, Saarinen toteaa.

Kasviperäisen ruuan suosituksen pitäisi olla isompi jo nyt

Jo nykyisten ravitsemussuositusten mukaan suomalaisten pitäisi syödä enemmän kasviksia, palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä, marjoja ja kokojyväviljaa. Merja Saarisen mukaan kasviperäisten tuotteiden painoarvo kasvaa entisestään, jos eläinkunnan tuotteiden kulutusta vähennetään.

– Kasviperäinen ruoka painottuisi nykyistä enemmän ruokaympyrässä tai -pyramidissa, jos otetaan lähtökohdaksi ilmastoystävällisyys ja hyvä tai riittävä ravitsemus. Myös niiden määrän pitäisi luultavasti olla suurempi kuin nykyisissä ravitsemussuosituksissa, Saarinen toteaa.

– Ruokasuosituksissa pitäisi painottaa nykyistä enemmän esimerkiksi kokojyväviljaa, ja kasvisten sisällä juuresten, kaalien, sipulien rooli voisi korostua.

Hedelmävihannekset ovat ilmastovaikutuksiltaan kaksiteräinen miekka. Toisaalta nämä ravitsevat vihannekset ovat tärkeässä roolissa kasvisten kulutuksessa, mutta iso osa niistä tuotetaan kasvihuoneviljelmillä. Erityisesti ympärivuotisessa viljelyssä energiankulutus voi olla suurta.

– Energialähteen valinnoilla ja energiatehokkuudella on sen takia suuri merkitys kasvihuonevihannesten ilmastovaikutukselle, Saarinen sanoo.

Yksittäisten tuotteiden ilmastovaikutuksesta merkittävin osa tulee alkutuotannosta, ja joissakin tuotteissa myös kuljetuksilla ja pakkauksilla voi olla iso merkitys, ellei niihin ole kiinnitetty erityistä huomiota. Eläintuotteissa yleisesti ottaen tärkein elinkaaren vaihe ilmaston kannalta on rehun tuotanto, ja naudalla märehdinnän metaanipäästöt ovat hieman rehujakin merkittävämopi tekijä ympäristövaikutusten synnyssä.

Saarinen korostaa myös sitä, että maatalouden ja ruuan ilmastovaikutusten hillinnässä tällä hetkellä tärkein yksittäinen tekijä on orgaanisten maiden ojitusten ja viljelyn aiheuttamat isot hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöt, mihin ei ole hänen mukaansa vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota. HäSa

 

Hämeen Sanomien 10-osainen Ilmassa-juttusarja pureutuu ilmastonmuutokseen eri näkökulmista. Lue sarjan aikasemmat osat:
Tekniset kerrastot ja kertakäyttöiset paidat ovat ilmaston perivihollisia – Saastuttavan muodin ongelmiin voi löytyä myös ratkaisuja
Poliittinen vaikuttaminen ilmastonmuutokseen on jokaisen ulottuvilla
Juttusarja: Kun ilmasto ahdistaa
Juttusarja: Kuka on vastuussa ilmastonmuutoksesta?

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

 

Asiantuntijoiden paneeli keskusteli ilmastonmuutoksesta ja ruuasta MTK:n järjestämässä Erätauko-keskustelussa Wetterissä tammikuun lopussa. Kuvaaja: Pekka Rautiainen

 

 

Ruuan riittävyys huolettaa

MTK Häme järjesti Hämeenlinnan pääkirjastolla Wetterissä Erätauko-keskustelun ruuan ilmastovaikutuksista tiistaina 29.1. Panelisteilta kysyttiin, mikä on heidän suurin huolenaiheensa liittyen ruokaan ja ilmastonmuutokseen.

“Suurin huolenaihe on, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tälläkin hetkellä on paljon äitejä, joiden lapsille ei riitä ruokaa. Iloinen olen siitä, että tämä on vihdoin tajuttu.”
Sari Rautio
Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston pj.

“Keskustelu siitä, miten pystymme ruokkimaan ihmiset, pitäisi yhdistää siihen, että erotettaisiin globaali ja paikallinen tuotanto ja mietittäisiin, mitä hyviä käytäntöjä meidän ruuantuotannostamme voisi viedä maailmalle.”
Johanna Heinonen
maidontuottaja, Hauho

“Nostaisin kaikista suurimmaksi huoleksi sen, että keskustelu on tässäkin asiassa kärjistynyt. Olen huolissani siitä, että vastakkainasettelussa unohdetaan ruuan tarkoitus, eli ravitsemus.”
Merja Saarinen
tutkija, Luke

“Suurin huolenaiheeni on maailmanlaajuinen. Kun väestö kasvaa, riittääkö ruokaa kaikille tulevaisuudessa?”
Mika Sand
kestävän kehityksen opiskelija, Hamk

“Ilmastonmuutos vaikuttaa viljelyyn ja kasvillisuuteen, että saadaanko satoa vai ei. Tärkeintä on, että pellot pystyisivät tuottamaan.”
Olli Cavén
kasvinviljelijä, Hauho

“Viime kesä oli esimerkki siitä, mitä ilmastonmuutos voi pahimmillaan tehdä ruuan tuotannolle ja tuotteiden saatavuudelle ruokakaupassa. Tämä on kaikkien yhteinen asia.”
Jaana Järvenselkä
Osuuskauppa Hämeenmaan asiakkuusjohtaja

 

Ilmastonystävän ruokalista

1. Käytä enemmän kasviperäisiä tuotteita, vähennä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Pidä viikossa ainakin yksi kasvisruokapäivä, ja jätä pihvit ja juustot juhlahetkiin.

2. Älä heitä ruokaa roskiin, eli syö lautanen tyhjäksi äläkä osta enempää ruokaa kuin kulutat. Suomalainen heittää vuodessa 70 kiloa ruokaa roskiin. Lajittele biojäte.

3. Kasviksista suosi avomaalla kasvatettuja ja vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja ja kaukaa tuotuja.

4. Vältä pakasteita sekä suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita ja isoja pakkauksia.

5. Suosi luomutuotteita, perunaa ja erilaisia viljatuotteita kuten ohraa, vältä riisiä. Syö luonnonkalaa, kauden marjoja ja sieniä. Valitse sesonkikasviksia ja malta odottaa kauden oikeaa alkua.

6. Valmista enemmän ruokaa kerralla ja lämmitä mikroaaltouunissa. Jos esimerkiksi puuron valmistaa lieden sijaan mikrossa, ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia.7. Suunnittele kauppamatkat huolellisesti etukäteen ja kulje ne jalan, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä. Jos menet autolla, osta ruokaa kerralla riittävästi.

Lähde: ilmasto-opas.fi