Kanta-Häme

Ilmatieteen laitos kokeilee dronen käyttöä säämittauksessa Jokioisten observatoriolla – suomalaisfirman tuote hyödyntää ainutlaatuista teknologiaa

Ilmatieteen laitos testaa autonomisen robottidronen käyttöä säämittauksessa Jokioisten observatoriolla.
RumbleToolsin Erkko Puttonen seurasi säämittausdronen nousua koelennolle Jokioisten observatoriolla.

Ilmatieteen laitos ryhtyi syyskuun alussa selvittämään Jokioisten observatoriolla, miten robottidronea voidaan hyödyntää säänmittauksessa.

– Jokioinen on erittäin hyvä paikka tällaiseen kokeiluun. Vieressä olevasta luotausasemasta saadaan vertailudataa mittauksia varten, ja paikalla on vakituisesti henkilökuntaa, jos dronen asetuksiin täytyy tehdä muutoksia. Mietimme ensin Espoon Kivenlahtea, mutta totesimme Espoon radiomaston voivan häiritä mittauksia, Jani Gustafsson Ilmatieteen laitokselta kertoo.

 

Kokeilu toteutetaan yhteistyössä RumbleToolsin kanssa. Vuonna 2016 perustettu imatralainen yritys on erikoistunut automaattisiin robottidroneihin. Ainutlaatuisen dronesta tekee telakoitumisalusta, josta se lähtee suorittamaan määrättyä tehtävää ja johon se hakeutuu takaisin. Alustaan on kiinnitetty akkujärjestelmä, jossa drone pystyy paitsi lataamaan, myös vaihtamaan tilalle uuden akun.

– Drone pysyy ilmassa noin 15–20 minuuttia kerrallaan täydellä akulla, RumbleToolsin Erkko Puttonen kertoo.

 

Testausta varten droneen kiinnitettiin anturi, joka mittasi ilmakehästä samoja suureita (ilmanpaine, kosteus) kuin mitä luotaimilla pystytään. Toistaiseksi dronella on tehty mittauksia puolen tunnin välein 450–500 metrin korkeudella maasta. Vertailun vuoksi luotaimella voidaan tehdä mittauksia neljä kertaa vuorokaudessa.

– Dronen nousu – ja laskunopeutta tulisi kasvattaa, jos halutaan tietoa ylemmistä kerroksista. Tällä hetkellä laskunopeus on noin 10 metriä sekunnissa, Gustafsson toteaa.

– Myös kova myrskytuuli voi haitata dronen toimintaa, Puttonen lisää.

Gustafssonin mukaan dronella tähän asti saadut lukemat ovat täsmänneet luotausjärjestelmällä saatujen tulosten kanssa.

Testin edetessä työryhmä suoritti ”vahdinvaihdon”. Droneen kytketään tuolloin datansiirto, joka tuottaa myös 5G-kuvaa lennoista, ja etäohjaus.

 

Kokeita jatketaan Sodankylän arktisen avaruuskeskuksen yksikössä myöhemmin talvella. Tarkoitus on testata dronen käyttöä talvisäässä ja sitä, miten akut pysyvät oikeassa lämpötilassa telakoitumisalustassa.

Vaikka drone-mittaukset eivät ole sinänsä uutta, niin tällaisella tekniikalla ja mittaustiheydellä toteutettuna ne ovat olleet harvinaisia. Kokeesta ollaan oltu kiinnostuneita myös ulkomailla, Gustafsson kertoo.

– Olin Coloradossa, jossa teemme yhteistyötä paikallisten kollegojen kanssa UAV-toimintojen käytöstä säänmittauksessa. He olivat innoissaan kokeesta kuultuaan. HÄSA

Artikkeliin on haastateltu lisäksi Anne Hirtikkoa Ilmatieteen laitokselta.