Kanta-Häme

Ilo jaetaan mutta suru kätketään

F-siiven vastaanottotilassa seisoo kaksi sinistä nojatuolia. Tuolit on sijoitettu vinottain toisiinsa nähden muistakin kuin esteettisistä syistä.

– Vaikeista asioista ei mielellään jutella silmästä silmään. Moni nuori katsoo mieluummin silloin minusta poispäin, nuorten terveysneuvontapisteen terveydenhoitaja Tuula Koivistoinen selittää.

Tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan juhlistavan nuorten terveysneuvontapisteen tarkoituksena on ollut luoda terveyskeskusta kodinomaisempi tunnelma ja madaltaa näin myös kynnystä hakeutua hoitoon.

Koivistoinen on ollut mukana vuodesta 2005 saakka, ja toiminut tätä ennen toistakymmentä vuotta koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa lyseolla.

Ainoa lajiaan

Kymmenkunta vuotta sitten nuorten syrjäytyminen oli niin ikään tiiviisti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hämeenlinnan nuorten terveysneuvontapiste oli ensimmäisiä lajissaan koko maassa, eikä Koivistoisen mukaan täysin vastaavaa konseptia ole edelleenkään muualla.

Yli puolet hoitoon hakeutuvista nuorista toivoo saavansa apua elämänhallintaan ja psyykkisiin ongelmiin.

– Masennus, paniikkioireet, ahdistus, uni- ja syömishäiriöt, Koivistoinen listaa yleisimpiä syitä nuorten ahdinkoon.

Terveysneuvontapisteen palvelut on ensisijaisesti suunnattu sellaisille nuorille, jotka eivät kuulu koulu- tai opiskelijaterveydenhuollon piiriin.

Suuri osa asiakkaista on kuitenkin opiskelijoita, joiden opinnot eivät etene odotetusti esimerkiksi masennuksen vuoksi. Uusi opiskelukaupunki voi tuntua kylmältä, jos sosiaalinen verkosto on jäänyt kotikaupunkiin.

Koivistoisen mukaan usein ongelmat tuntuvat suurimmilta oman pään sisällä. Ilot jaetaan suruja herkemmin.

– Masentunut vetäytyy helposti ihmissuhteista ja ajattelee olevansa vaivaksi läheisilleen. Jos apua haettaisiin ajoissa, siinä säästettäisiin niin nuorta kuin tämän läheisiäkin, Koivistoinen muistuttaa.

Elämä kantaa

Viime vuonna asiakaskäyntejä oli yli 1200, ja puskaradion ansiosta kävijöitä riittää vuosi vuodelta enemmän. Hoitoon hakeudutaan aiempaa useammin myös yhdessä vanhemman tai poika- tai tyttöystävän kanssa.

Erityisesti nuoristaan huolissaan olevan vanhemmat ottavat yhteyttä mielellään sähköpostitse. Koivistoinen suhtautuu kuitenkin epäilevästi sähköiseen tapaamiseen erityisesti uusien asiakkaiden ollessa kyseessä.

Koska kotoa lähteminen ihmisten pariin masentuneelle on vaikeaa, nuorelle tekee hyvä huomata, että sosiaalisista kontakteista voi koitua myös jotain hyvää.

– Palkitsevinta on tavata nuoria vuosien kuluttua ja huomata, että kaikki kyllä löytävät paikkansa. Vaikka nuorena olisi isojakin ongelmia elämänhallinnassa, tilanne voi muuttua nopeasti. Täytyy vain rohkaistua ja myöntää tarvitsevansa apua. (HäSa)