Kanta-Häme

Ilo olla avuksi

– On niin ihanaa kun Ari käy täällä, ei tarvitse itse kuin istua puutarhassa ja juoda kahvia, hauholainen Laina Sarin vitsailee – Reservin yliluutnantti Ari Hartikainen on avustanut Sarinin pariskuntaa Lauria, 96, ja Lainaa, 95, arkiaskareissa viime helmikuusta lähtien, kun Sotainvalidien Veljesliitto aloitti avustajatoimintansa myös Hauholla.

– Seurustelen, autan siivoamisessa ja käyn asioilla esimerkiksi apteekissa ja kaupassa, arviolta 24 asiakasta avustava Hartikainen kertoo.

Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa Sotainvalidien Veljesliitolla on yhteensä 14 avustajaa ja 300 avustettavaa. Vaikka asiakkaiden määrä vaikuttaa suurelta avustajien määrään verrattuna, vakuuttaa liiton Kanta-Hämeen piirin projektipäällikkö Antti Mikkola, että kaikille halukkaille löytyy apua.

– Avustajia on niin paljon kuin tarvitaan ja heitä rekrytoidaan lisää kun asiakkaita tulee lisää. Kaikkia halukkaita palvellaan, se on meidän periaatteemme.

Kullekin tarpeen mukaan

Keskimäärin avustaja vierailee asiakkaan luona kahden viikon välein kahden tunnin ajan, mutta aikataulu määritellään asiakkaan toiveiden mukaan.

– Lahdessa meillä on muutama asiakas joiden luona käymme joka päivä viiden tunnin ajan, Mikkola kertoo.

Tyypillisin asiakas on sotainvalidin tai -veteraanin leski. Vaikka Sarinin pariskunta siivoaa ja hoitaa pihamaata itsekin, on Hartikaisen vierailut heille erittäin mieluisia. Tunne on molemmin puoleinen.

– On kunnia-asia saada auttaa sodassa palvelleita, Hartikainen sanoo.

Avustajan askareet vaihtelevat hänen osaamisensa ja asiakkaan toiveiden mukaan.

– Terveydenhoito ja asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen ei ole meidän tehtävämme, sillä työntekijöillämme ei ole siihen koulutusta, projektipäällikkö Mikkola kertoo.

Asiakkaita ei myöskään kuljeteta autolla, sillä vakuutus ei kata sitä.

– Taksikuljettajat saattaisivat myös hermostua, kun kuulisivat millä hinnalla teemme tätä, Mikkola naurahtaa

Pääosa toiminnan rahoituksesta saadaan työ- ja elinkeinohallinnolta ja Sotainvalidien Veljesliitolta, mutta palvelun tuntiveloitus on myös paljolti kiinni avustettavan asuinkunnasta ja siitä, mihin veteraanijärjestöön hän kuuluu. Hämeenlinnan kaupunki saa Mikkolalta kehuja, sillä sen tarjoaman tuen avulla liitto pystyy työllistämään kahdeksan henkilöä, jolloin avustuspalvelulle jää tuntihintaa 12 euroa.

– Lisäksi veteraaniliitot auttavat jäseniään maksussa, jolloin palvelun tuntihinta saattaa laskea esimerkiksi seitsemään euroon, hän huomauttaa.

Avustajasta yrittäjäksi

Avustajatoiminnan tarkoituksena on paitsi pidentää asiakkaiden kotona asumisaikaa, myös löytää vanhustyön alalle uusia ihmisiä.

– Työntekijämme ovat yleensä alanvaihtajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Koulutamme heitä alalle ja pyrimme siihen, että kahden vuoden kuluessa he siirtyvät avoimille työmarkkinoille. Onpa jotkut meidän avustajista alkaneet kotityöpalveluyrittäjiksikin, Mikkola kertoo.

Asiakkaiden määrä on lisääntynyt Hämeenlinnan seudulla viime vuoteen verrattuna. Syyksi Mikkola arvelee liiton viime syksynä järjestämää tiedotuskampanjaa.

– Lähetimme kirjeet kaikille, jotka voivat kuulua palvelun piiriin. Veteraanien edut ovat aikamoinen sillisalaatti. Jos ikää on yli 90 vuotta, niin aina ei edes ole mahdollista ottaa selvää kaikista etuisuuksistaan itse.

Ainoa ehto avustajapalvelun järjestymiseksi on, että halukas kuuluu johonkin veteraanijärjestöön.

– Veteraaniliiton jäsenyys mahdollistaa palveluiden tarjoamisen näillä hinnoilla, Mikkola selventää.

(HäSa)

Päivän lehti

22.1.2020