Kanta-Häme

Iloisia uutisia Hattulasta

Hattulan kunnanjohtaja Heidi Rämö ja johtavat luottamushenkilöt olivat yhtä hymyä, kun he esittelivät perjantaina kunnan viime vuotta koskevan tilinpäätöksen.

– Iloisia uutisia! kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ventola (kok.) sanoi heti aluksi.

Miinukselta plussalle

Hymyjen syynä oli se, että tilikauden tulos on 1,6 miljoonaa euroa plussalla, kun vuoden 2012 tulos oli 1,8 miljoonaa miinuksella. Parannusta on siis reilut kolme miljoonaa euroa.

Tuoreen tilinpäätöksen vuosikate on 3,1 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin vuosikate oli 0,4 miljoonaa euroa miinuksella.

Negatiivinen vuosikatehan merkitsee sitä, että kunta joutuu ottamaan velkaa toimintamenoja varten. Negatiivinen vuosikate on myös yksi kriisikunnan merkki.

Kaksi kriteeriä korjattava

Vielä on kuitenkin kaksi asiaa, jotka pitäisi saada korjattua, jotta kuntaa ei missään mielessä voisi pitää kriisikuntana. Ne ovat omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus.

Omavaraisuusaste pitäisi saada yli 50 prosentin, kun se nyt on 44,2 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus saisi olla enintään 50 prosenttia, ja nyt se on 55,3 prosenttia.

Sen sijaan tuloveroprosentti, lainamäärä ja alijäämä (sekä siis vuosikate) ovat jo nyt sellaiset, etteivät kriisikuntakriteerit täyty.

Kari Ventola sanoi, että nykyisen hyvän tilanteen taustalla on kaksi merkittävää päätöstä, jotka valtuusto teki jo edellisellä valtuustokaudella.

– Toinen oli veroprosentin korotus, ja toinen Heidi Rämön valinta kunnanjohtajaksi.

– Tulokset näkyvät nyt, mutta meillä on silti isot haasteet. Esimerkiksi valtionosuusuudistus on ottamassa meiltä pois 1,2 miljoonaa euroa, Ventola sanoi.

Tuulia-koti ja Pappilanniemi

Talouden suunnan kääntymiseen on vaikuttanut Rämön mukaan neljä asiaa: kuntastrategian ja talouden tasapainottamisohjelman laatimiset, päätös siitä, ettei Tuulia-kodin rakennuttamista oteta kunnan taseeseen sekä kunnan työntekijöiden muutto Pappilanniemeen.

Rämö korosti, että hyvää tulosta eivät selitä verokertymät eivätkä satunnaiset myyntivoitot, vaan muutos saatiin aikaan omalla työvoimalla.

– Ylitimme tavoitteemme, kiitos siitä päättäjille ja sitoutuneelle henkilökunnalle.

Valtuuston puheenjohtaja Kaj Nordenswan (kesk.) huomautti, että niin pieniä kulueriä ei ollutkaan, ettei niitä olisi otettu talouden tasapainottamisohjelman laatimisessa huomioon.

Valtuusto hyväksyi ohjelman viime syksynä, ja se on voimassa koko valtuustokauden eli vuoden 2016 loppuun.

Henkilöstömenot kuriin

Heidi Rämö piti merkittävänä sitä, että kunnan käyttömenot kasvoivat vain 0,4 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 0,7 prosenttia, vaikka palkankorotukset olivat 1,2 prosenttia.

Henkilöstön suhteen onkin tiukat säännöt: uusien vakituisten palkkaamista vältetään, sijaisia käytetään mahdollisimman vähän, yhdistelmävirkoja perustetaan, töitä jaetaan ja jotain siitä, mitä ennen on tehty, jätetään nyt tekemättä.

Silti pyrkimyksenä on, etteivät kiristykset näkyisi kuntalaisten palveluissa.

Merkittävää säästöä on saatu myös ruokapalvelujen kilpailuttamisella sekä lämmityskuluissa.

Rämö huomautti, että Hattula tuottaa palvelunsa halvemmalla kuin vastaavankokoiset kunnat, ja vieläkin halvemmalla, kun verrataan isoihin kuntiin.

– Meidän täytyy tehdä jotain oikein, kunnanjohtaja totesi.

Pienet investoinnit

Investoinnit viime vuonna olivat pienet – vain 114 euroa asukasta kohti –, koska kunta varautuu koulun eli monitoimihankkeen rakentamiseen. Lainaa kunnalla oli vuoden lopussa 2 443 euroa asukasta kohti eli vähemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin.

Rämö sanoo, että kunnan omassa toiminnassa ei ole epävarmuustekijöitä, mutta kunnan ulkopuolella niitä riittää.

– Sote-uudistus, erikoissairaanhoito, kustannusten jako, Rämö luettelee. (HäSa)