Kanta-Häme Hattula

"Imin isänmaidosta innostuksen musiikkiin" – Hattulalainen Marja-Liisa Näränen jatkoi laulamista ruuhkavuosien jälkeen

Työnarkomaaniksi tunnustautuva hattulalainen Marja-Liisa Näränen on rohkaistuttuaan voittanut seniorisarjan laulukilpailuja.
Marja-Liisa Näränen ei pidä 18 vuoden taukoa laulamisessa huonona asiana, vaan päinvastoin. Hiljaa hyvä tulee. Ääneeni on tullut uudenlaista syvyyttä. Kuva: Pekka Rautiainen
Marja-Liisa Näränen ei pidä 18 vuoden taukoa laulamisessa huonona asiana, vaan päinvastoin. Hiljaa hyvä tulee. Ääneeni on tullut uudenlaista syvyyttä. Kuva: Pekka Rautiainen

Kun Marja-Liisa Näränen oli kuusivuotias, hän piti peilin edessä sylissään isänsä haitaria ja opetteli soittamaan sitä peilikuvana.

Vuotta myöhemmin hän sai isältään joululahjaksi muovisen harmonikan.

– Isäni Aarre Vesa Näränen sävelsi ja sanoitti paljon kappaleita, sellaista Veikko Lavi -tyylistä iskelmämusiikkia. Hänen työnsä jäi kesken, kun hän kuoli 64-vuotiaana. Olen saanut häneltä ”isänmaidossa” innostuksen musiikkiin ja laulamiseen, Näränen kertoo.

Äiti puolestaan perehdytti tyttärensä vanhan iskelmämusiikin tuntijaksi.

– Katselimme aina Lauantaitansseja televisiosta, ja äiti opetti kaikki iskelmät ja perustanssit. Kuuntelin vanhoja iskelmiä myös radiosta ja lauloin mukana. Lisäksi kyttäsin aina, milloin uusi Toivelauluvihko ilmestyy.

Suoritti kaikki pianotutkinnot

Marja-Liisa Näräsen äiti oli yksinhuoltaja, jolle Näräsen piti todistaa olevansa tosissaan musiikkiharrastuksensa kanssa.

Näränen oli Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) kummilapsi ylioppilaaksi pääsyyn asti. MLL:n avulla hän pääsi toteuttamaan harrastustaan.

– Opiskelin kymmenen vuotta klassista pianoa ja suoritin kaikki tutkinnot. Olin niin ujo murrosiässä 14–15-vuotiaana, että kun hain Sibelius-opistoon, en suostunut yksinlauluun, ja se jäi sitten siihen.

Koulu- ja kirkkokuoroissa hän kyllä lauloi ja pääsi yläasteikäisenä lapsinäyttelijäksi Kansallisoopperassa esitettyyn Falstaff-oopperaan.

– Siellä olivat kaikki suuret tähdet, kuten Martti Talvela ja Maija Lokka. Sen maailman seuraaminen oli nuorelle tytölle iso asia.

Karaoke houkutteli takaisin laulun maailmaan

Karaoken rantauduttua Suomeen 1980–1990-lukujen vaihteessa Marja-Liisa Näränen uskalsi vihdoin tarttua yksin mikkiin.

– Pääsin laulamaan ja tulkitsemaan vahvoja tunteita. Laulujen sanat ovat minulle äärettömän tärkeitä, koska ne kertovat aina tarinan, ja tarina tavoittaa ihmiset ja liikuttaa meissä jotakin, myötätuntoa.

Hän toimi itse karaoke-emäntänä muutamia vuosia ja osallistui karaokekilpailuihin ”mukavalla menestyksellä”.

Vuonna 2000 hän osallistui Polarartistien Radiotähti-kisaan tullen siinä toiseksi. Tuotantoyhtiö oli kiinnostunut ottamaan Näräsen listoilleen, mutta samaan aikaan ajankohtaiseksi tuli isän saattohoito Ruotsissa. Niinpä mahdollinen ura laulajana jäi taka-alalle.

Seniorilaulukilpailusta irtosi voitto

Kului 18 vuotta eli kuuluisat perheenäidin ruuhkavuodet ennen kuin Näränen päätti tarttua taas mikkiin.

Hän voitti vuoden 2018 Seniorilaulaja SM-kilpailut 50 plus -sarjassa. Voitto irtosi myös lokakuun alussa 2019 Vääksyssä käydyssä Laila ja Olavi -laulukilpailun naisten seniorisarjassa.

– Olin harmitellut vuonna 2000 menetettyä Polarartistien tarjoamaa mahdollisuutta. Nyt unelma tuli todeksi elävän orkesterin kanssa, eikä minun tarinani vielä päättynytkään.

– Luulin, että enää ei olisi mahdollisuutta laulaa, kun olen keski-ikäinen. Ajattelin, että kysyntää ei olisi kuin tietynikäisille, -näköisille ja -kokoisille artisteille. Haluan kannustaa seniori-ikäisiä laulamaan, Näränen tilittää.

”Kiertäisin mielelläni vahusten palvelukodeissa laulamassa”

Näränen oli ottanut osaa myös Loistava laulaja -kilpailun karsintoihin, mutta joutui jääväämän itsensä Laila ja Olavi -kilpailuun osallistumisen vuoksi.

Palkkioksi voitosta hän pääsi levyttämään kaksi Laila Kinnusen kappaletta janakkalalaisessa Duo Recordsin studiossa. Suunnitelmissa on Kinnusen lauluista koottu konsertti.

– Voisin kiertää vanhusten palvelukeskuksissa ja firmojen pikkujouluissa. Tulevaisuuden haaveena on esiintyä myös päivätansseissa. Ei tässä nyt heti kuuta kurkotella ja Hartwall-areenalla esiinnytä! Marja-Liisa Näränen nauraa. HÄSA

Marja-Liisa Näränen

Syntynyt 10.7.1964 Helsingissä, jossa asunut 47 vuotta.

Osti perheineen Hattulasta Pelkolan vanhan alakoulun kodikseen 2011.

Sosionomi AMK, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen (Nepsy) valmentaja.

Työskentelee ohjaajana lasten- ja nuortenkodissa Hattulassa.

Toiminut Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten palveluohjaajana 5 vuotta, josta reilun vuoden veteraaniasiamiehenä.

Työskennellyt myös lastentarhanopettajana.

Harrastaa laulamista, kosketinsoittimien soittamista ja uimista.

Perhe: eronnut, kolme lasta, joista poika 34-vuotias ja tyttäret 16- ja 15-vuotiaita. Pojantytär 6-vuotias. Kolme koiraa.

Lempinaislaulaja ja -kappale

Lea Laven: Vie meidät rakkauteen. ”Se on bravuurini.”

Lempimieslaulaja ja -kappale

Jamppa Tuominen: Aamu toi, ilta vei. ”Yksi merkittävimmistä sanoituksista itselleni.”