Kanta-Häme

Infran korjausvelkaa yritetään hallintaan

Korjausvelasta on kunnissa tullut hitaasti etenevä sairaus. Infran kunnossapito ja korjaus jäävät usein vähälle huomiolle, kun vaakakupissa ovat ns. elinvoimahankkeet.

Hämeenlinna pyrkii lähivuosina erinäisin toimin ainakin selvittämään sen, kuinka paljon infran eli esimerkiksi tie-, vesijohto- ja viemäriverkkojen korjausvelkaa on.

Hajallaan eri rekistereissä olevat tiedot on tarkoitus kerätä yhteen tietokantaan kahden vuoden kuluessa.

Jo muutama vuosi sitten selvitettiin yli 4 vuotta vanhojen katujen ja kevyen liikenteen väylien kunto ja sitä myöten korjausvelka.

Katuomaisuuden korjausvelaksi laskettiin tuolloin 16,5 miljoonaa euroa ja korjausvastuiksi 37 miljoonaa euroa.

– Korjausvelka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vahingoittunut kadun osa voidaan korjata kevyemmin toimin ja vain vaurioituneelta osalta kuntoon, tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg kertoo.

Korjausvastuu taas tarkoittaa sitä, että samainen katu rakennettaisiin kokonaan uutta vastaavaksi.

Yhdyskuntalautakunta on linjannut, että heti alkuvuodesta kartoitetaan saneeraustarpeet. Kaikkein kiireisimmät saneerausalueet on tarkoitus listata maaliskuun loppuun mennessä.

Korjausvelan lyhentäminen pyritään saamaan samalle viivalle muiden investointihankkeiden kanssa vuosittaisessa budjettityössä.

Lokakuun 2017 loppuun mennessä on odotettavissa peruslinjauksia korjausvelan hallintaan.

Eija-Liisa Dahlberg muistuttaa, ettei Hämeenlinna ole suinkaan ainoa kunta, joka kamppailee saman ongelman kanssa.

– Se on valtakunnallinen pulma.

Dahlberg arvioi, että Hämeenlinnassa infra on yhä kohtuullisessa kunnossa.

– Meillä on esimerkiksi hienoja puistoja. Katuverkolla, erityisesti pienemmillä väylillä on kuitenkin selvää rapistumista. Kaupunkilaiset ovat siihen tyytymättömiä ja se on ymmärrettävää. HÄSA