Kanta-Häme

Inhimilliset kasvot johtavat Rejlersin insinööritoimistoa

Rejlersin konsernijohtajan Peter Rejlerin, 49, mielestä yrityksellä on oltava inhimilliset kasvot. Hän haluaa tutustua kasvokkain kaikkiin yrityksen yli 2 000 työntekijään.

– Vierailen kaikissa yhtiön toimipaikoissa vähintään kerran vuodessa. Tapaan työntekijöitä myös muissa tilaisuuksissa.

Rejlers on ruotsalainen insinööritoimisto, joka listattu Tukholman pörssiin. Sillä on toimipaikkoja Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Yrityksen perusti Peter Rejlerin isoisä Gunnar Rejler.

– Sama johtamistapa on ollut isoisälläni ja isälläni. Isäni sanoi, että älä koskaan käy kaupungissa vierailematta yhtiön toimistossa. Tulokset ovat olleet hyviä, Peter Rejler toteaa.

Peter Rejlerille vierailut ja tapaamiset ovat suurempi urakka kuin hänen isälleen ja isoisälleen. Rejlersillä on nyt noin 90 toimipaikkaa, koska yritys on kasvanut vauhdilla.

– Minulla ei ole edes työtilaa yhtiössä. Työpaikkani on kaikkialla, missä yritys toimii. Arlanda (Tukholman kansainvälinen lentokenttä) on kotini melkein koko ajan.

Leikkiä laskeva ja herkästi naurava Peter Rejler kävi tällä viikolla Hämeenlinnassa, jossa sillä on vajaan 20 työntekijän yksikkö.

Peter Rejler tuntuu aidosti nauttivan työstään Rejlersin johdossa. Perheasiat saivat hänet vetäytymään pois yrityksestä joitakin vuosia sitten.

– Rejlersille palkattiin tuolloin uusi toimitusjohtaja. Ratkaisu ei ollut hyvä.

Peter Rejler toimi muun muassa useissa eri yhtiöissä hallituksen jäsenenä. Hän kertoo, ettei hänen oma tunnelmansa ollut hyvä.

– Eräät muut Rejlersin osakkaat tulivat pyytämään minua takaisin toimitusjohtajaksi. Sanoin OK.

Rejler sanoo nauttivansa siitä, että koskaan töihin tullessa ei tiedä, mitä tapahtuu. Vastassa on 20 asiaa, joihin ei ole varautunut.

Suomalaiset nauravat ruotsalaiselle ”diskuteeraamiselle”. Rejler myöntää, että Rejlersin kaltaisessa yrityksessä näkyvät Pohjoismaiden melko erilaiset kulttuurit.

– Suomalaisten kokoukset ovat lyhyitä. Tapaaminen lopetetaan heti, kun on tehty päätös. Ruotsissa päätöksentekoon käytetään enemmän aikaa.

Rejler laskee leikkiä, että hän on nyt vanhempana ”suomalaistunut”. Hän on vähemmän kärsivällinen kuin ennen.

– Norjassa tehdään melko helposti päätökset. Tavat poikkeavat siten Suomesta, että päätöksenteon jälkeen aloitetaan keskustelu siitä, oliko päätös oikea.

Rejlerin mielestä suomalaiset ovat kovia tekemään töitä eivätkä valita. Norjalla on kuitenkin mennyt taloudellisesti hyvin hieman liian pitkään, mikä näkyy.

– Yhteinen yrityskulttuuri ei ole tarpeen Rejlersille. Kaikilla on kuitenkin opittavaa toisistaan.

– Kansainvälisyydessä on juuri hyvää se, että voidaan ottaa opiksi toisilta ja ottaa oppi omaan käyttöön.

Rejler kertoo, että vuodet 2002–11 olivat erittäin hyviä yhtiölle. Suomen teollisuuden investoinnit ovat heikot, mutta Rejlers aikoo silti kasvaa myös täällä.

– On mahdollista kasvaa esimerkiksi energiateollisuudessa, energiatehokkuudessa ja rakentamisessa sekä digitalisaatiota hyödyntäen myös teollisuudessa.

– Meidän on otettava lisää vastuuta ja hoidettavaksi yhä laajempia hankkeita. Ei vain suunnittelua vaan myös avaimet käteen -toimituksia.

Digitalisaatio tulee kaikille aloilla ja kaikkiin yrityksiin, uskoo Rejler. Hänen mukaansa teollinen internet, jota Rejlers käsittelee IOT:nä (internet of things) on ”valtava kysymys” Rejlersille.

– Harvalla yrityksellä on hyvä digitaalistrategia. Jos digitalisaatioon ei pysty, tulee enemmin tai myöhemmin loppu. HäSa