Kanta-Häme

Innoparkin Biokylän tiloihin tehostettua palveluasumista

Keskellä lammilaista pelto- ja metsämaisemaa nököttää moderni, punavalkoinen kaksikerroksinen rakennus. Talo on osa Innoparkin vuonna 2007 rakennuttamaa Biokylää ja se saa perjantaina kasteen uuteen käyttötarkoitukseensa Mehiläisen palvelukoti Linnamäkenä.

Mielenterveyskuntoutujien tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettu Linnamäki jakaa rakennuksen Helsingin yliopiston biologisen aseman perhostutkimuksen kanssa.

– Ensimmäinen asiakkaamme saapui maanantaina. Kaiken kaikkiaan meillä on asukaspaikkoja 25 kuntoutujalle, sanoo yksikönjohtaja Aki Heiskanen.

Linnamäki toimii pääasiassa Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kuntien kumppanina ja Heiskanen on optimistinen potilaspaikkojen täyttymisen suhteen.

Hiljaisuus rikkoutuu vihdoin

Innoparkin rakennuttama ja osittain omistama rakennus oli alun perin tarkoitettu toimisto- ja majoituskäyttöön.

– Tilat ovat olleet vailla vakituista vuokralaista rakennuksen valmistumisesta lähtien, eli vuodesta 2007. Täysin käyttämättä tilat eivät ole kuitenkaan olleet, vaan niitä on hyödynnetty satunnaiseen kokous- ja kongressikäyttöön, Innoparkin palvelupäällikkö Pia Sipilä kertoo.

Nyt, noin kuusi vuotta rakennuksen valmistumisesta sprinklerit asentamalla ja toimistotilat asumiskelpoisiksi remontoimalla, Innoparkin omistama noin 1330 neliömetrin osuus rakennuksesta muovautui palvelukodiksi.

– Vaikka yhteisöllisyys on tärkeä osa Linnamäen toimintaa, on jokaisella asukkaalla myös yksityisyyttä. Tarjoamme jokaiselle oman, keskimäärin 25 neliömetrin huoneen, jossa on suihku- ja wc-tilat sekä mikroaaltouuni ja jääkaappi, Heiskanen luettelee.

Henkilöstön tilojen lisäksi Linnamäen tiloihin kuuluu ruokala, yhteinen oleskelutila, takkahuone ja sauna.

Kun asukaspaikat ovat täyttyneet, Linnamäki tulee työllistämään arviolta 14 henkilöä. Tällä hetkellä palvelukodissa työskentelee kahdeksan henkilöä, jotka ovat sosiaali-, terveys- ja ravitsemusalan ammattilaisia.

Asumista ja osallistumista

Tehostetun palveluasumisen tarkoituksena on pitää talon asukkaat aktiivisina ja osallistuvina toimijoina.

– Yhteisöllisessä kuntoutuksessa on olennaista, että talon asukkaat osallistuvat päätöksentekoon, Heiskanen kertoo.

Tavallisesta palveluasumisesta poiketen, henkilökuntaa on talossa paikalla vuorokauden ympäri. Lammin ja Evon luontoa tullaan hyödyntämään kuntoutuksessa niin paljon kuin mahdollista.

Heiskasen mukaan ero tämän päivän kuntoutuskeskusten ja esimerkiksi 80-luvun hoitokotien välillä on huima.

– Tuolloin potilaat kuskattiin hoitokotiin nimenomaan asumaan, eikä heidän ensisijaisesti oletettukaan kuntoutuvan. He olivat passiivisia ja laitostuivat, sillä heille ei annettu vastuuta omasta arjestaan.

Linnamäellä käyttöön otettava yhteisöllinen kuntoutus on tutkimuksissa hyväksi havaittu ja kahdeksasta palvelukeskuksesta vastaava Heiskanen kertoo asukaspalautteenkin olleen hyvää.

– Tavoitteena jokaisen potilaan kohdalla on, että hän voi jossain vaiheessa selvitä arjesta itsenäisesti, tai kevyemmin tuettuna.

Voimaa luonnosta

Se, minkälaisiin hoitoryhmiin asukkaat tullaan jakamaan, selkenee ajan myötä, kun huoneet alkavat täyttyä ja hoito-ohjelmat räätälöidään kuntoutujien tarpeiden mukaan.

Linnamäen asukkaat osallistuvat päivittäin keskustelutilaisuuksiin ja erilaisiin ryhmiin, sekä retkiin ja luonnossa järjestettäviin aktiviteetteihin.

– Tutkimusten mukaan jo pelkästään luonnonhelmassa käyskentely laskee sykettä. Otamme ympäröivistä maastoista kaiken irti ja suunnittelemme myös yhteistyötä biologisen aseman kanssa, Heiskanen sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

1.6.2020