Kanta-Häme

Internet pitää kirjailijan kielen ajan tasalla - katso tärpit lauantain kirjamessuille

Internet on mullistanut ulkomaille muuttaneiden suomalaisten kirjailijoiden mahdollisuudet seurata Suomen tapahtumia ja pitää kiinni äidinkielensä viimeisimmistä villityksistä.

– Olin neljä kuukautta poissa Suomesta 1990-luvun alussa. Jo se riitti siihen, etten palatessani tajunnut yhtään, mitä kaikki hokivat. Kummeli oli noussut sinä aikana, kertoo kirjailija Markus Ahonen.

Nykyään Irlannissa asuva Ahonen oli mukana Helsingin Kirjamessujen Ulkosuomalaisuuspaneelissa torstaina. Timo Forssin vetämään paneeliin osallistuivat myös Milja Kaunisto (Ranska), Vera Vala (Italia) ja Maaria Päivinen (Islanti, aikaisemmin Saksa).

– Luin etenkin aluksi italialaisetkin kirjat suomeksi, koska pelkäsin suomen kieleni puolesta. Esimerkiksi Facebook auttaa pitämään sanaston ajan tasalla, etten päädy puhumaan kiitolinjasta ja pirssistä, nauraa parikymmentä vuotta Italiassa asunut Vala.

Suurin osa panelisteista sijoittaa teoksensa nykyiseen kotimaahansa. Vain Ahonen kirjoittaa sinnikkäästi nyky-Helsingistä. Kaunisto puolestaan sijoitti ensimmäiset historialliset romaaninsa osittain 1400-luvun Turkuun.

Molemmat ovat käyttäneet tiedonhankinnassa ”salaisia agentteja”.

– Hän kävi kuvaamassa minulle Pyhän Marian kirkon yksityiskohtia. Hankin myös vanhan Turun karttoja, Kaunisto kertoo.

Vaikka etenkin Kaunisto ja Vala ovat asuneet ulkomailla suuren osan aikuisiästään, kaikki kirjoittavat ennen kaikkea suomalaisille lukijoille.

Vera Vala kuvaa Italiaa sellaisena kuin hän itse sen tuntee – tosin hieman laimennettuna.

– Suomalaisesta lintukodosta katsottuna Italian tapahtumat tuntuvat epäuskottavilta. En kirjoita mafiasta, koska se on liian ahdistava asia. Kun aamulla avaa lehden, löydän heti kolme tai neljä toimivaa dekkari-ideaa.

Vala ja Ahonen ovat dekkaristeja, Kaunisto historiallisten romaanien kirjoittaja ja Päivinen kirjoittaa sekä runoja että proosaa – ja nyt Islannissa myös lastenkirjoja.

Kaikki kirjoittavat ennen kaikkea suomalaisille lukijoille ja aikovat tehdä niin jatkossakin.

Milja Kaunisto haluaa kertoa Ranskan historiasta asioita, joita Suomen kouluopetuksessa tuskin raapaistaan. Hän on julkaissut teemasta jo neljä romaania, ja viides on tulossa.

– Haluan olla pörisevä kärpänen Ranskan historian katossa, hän sanoo.

Hän haluaa näyttää maan, jossa 350 asukkaan kylässä voi olla neljä vanhaa linnaa. Saman verran linnoja kuin koko Suomessa. HäSa

AktiiviviikonloppuKirjamessut jatkuvat Helsingin Messukeskuksessa sunnuntaihin saakka.Milja Kaunisto on myös muusikko. Sunnuntaina hän esiintyy isänsä Pasi Kauniston Unohtumaton ilta -konsertissa Hämeenlinnan teatterin päänäyttämöllä. Konsertti alkaa kello 15.