Kanta-Häme

Irakilainen Adnan Al-Khafaji hylkäsi haaveen turvapaikasta – Työpaikka olisi jo, mutta luvan odotus Iittalassa on kestänyt jo yli vuoden

Irakiin jo kertaalleen palautettu Adnan Al-Khafaji on odottanut työperäistä oleskelulupaa Iittalassa toimettomana yli vuoden. Perhe jäi Irakiin, mutta toiveissa on perheenyhdistäminen. Byrokratian takia koko ajan kuluu aikaa, jota ei olisi hukattavaksi.
Irakilaisen Adnan Al-Khafaji käännytettiin perheineen takaisin vuonna 2017, mutta al-Khafaji palasi työpaikan perässä Suomeen vuonna 2018. Hän on elänyt yli vuoden Iittalassa ilman palkkaa odottaen lupaa työskennellä. Toimeen hän tulee ystävien avun ansiosta. Kuva: Sara Aaltio
Irakilaisen Adnan Al-Khafaji käännytettiin perheineen takaisin vuonna 2017, mutta al-Khafaji palasi työpaikan perässä Suomeen vuonna 2018. Hän on elänyt yli vuoden Iittalassa ilman palkkaa odottaen lupaa työskennellä. Toimeen hän tulee ystävien avun ansiosta. Kuva: Sara Aaltio

– Terve! Mukava nähdä!

Kalvolan kirjaston tuulikaapista kuuluu iloinen suomenkielinen tervehdys. Kirjahyllyjen takana pöydällä on auki lintukirja.

Irakilainen Adnan Al-Khafaji puhuu ja ymmärtää suomea koko ajan paremmin. Kun hän saapui Suomeen perheensä kanssa syksyllä 2015, he kilpailivat siitä, kuka oppisi nopeimmin kieltä.

Al-Khafajin perhe asui Hämeenlinnassa yli kaksi vuotta. Syksyllä 2017 tuli lopullinen kielteinen päätös turvapaikasta, ja perhe palasi Irakiin.

Nyt Al-Khafaji on ollut Iittalassa yksin jo yli vuoden, ilman työpaikkaa tai tuloja. Hän sai kuukausi sitten hylkäävän päätöksen työperusteisesta oleskeluluvasta. Jälleen kerran.

– Vuodessa mikään ei ole edennyt. Olen vain odottanut ja tuhlannut aikaa.

Tappouhkaus ja luoti kirjeessä

Hämeen Sanomat on seurannut Al-Khafajin perheen vaiheita vuodesta 2015 alkaen. Silloin nelihenkinen irakilaisperhe jäi pois pohjoisen junasta Hämeenlinnassa syksyisenä aamuyönä.

He päätyivät Iittalan vastaanottokeskukseen. Perhe otettiin hyvin vastaan, ja he saivat nopeasti paikallisia ystäviä.

Diplomi-insinööri Al-Khafaji ja opettajavaimo Senaa Ooda tekivät vapaaehtoistyötä vastaanottokeskuksessa ja pääsivät töihin tukkuvarastolle. Tuolloin 14- ja 9-vuotiaat pojat Ali ja Abdulla oppivat nopeasti suomea ja menestyivät koulussa.

Kun perhe sai ensimmäisen käännytyspäätöksen kesäkuussa 2016, iittalalaiset ystävät perustivat heille tukiryhmän. Kun lopullinen käännytyspäätös tuli seuraavan vuoden syksynä, perhe palasi kotimaahansa ”vapaaehtoisesti”. Lähtöön ei siis tarvittu poliisia.

Al-Khafaji ei ollut Irakissa vieläkään turvassa, vaikka Maahanmuuttovirasto sitä mieltä olikin.

Vuonna 2015 Irakin teollisuusministeriön energiaprojektin johdossa työskennellyt Al-Khafaji uhattiin tappaa, koska hän ei suostunut korruptioehdotuksiin. Hän loukkaantui auto-onnettomuudessa. Autoa oli ammuttu.

Seuraavaksi tulivat tappouhkaus ja luoti kirjeessä. Tämä ei riittänyt turvapaikan perusteeksi.

Työperusteisia oleskelulupia haetaan yhä enemmän

Al-Khafaji on hylännyt haaveen turvapaikasta. Nyt tavoite on saada oleskelulupa työperusteisesti ja sitä kautta perhe Suomeen. Hän ei ole ainoa.

Viime vuonna työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta, kertoo Maahanmuuttoviraston vuositilasto. Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805, eli noin viidesosa enemmän kuin vuonna 2017. Kaikista viime vuoden yli 66 000 oleskelulupahakemuksesta työperusteisia oli 16 prosenttia.

Yli puolet työperusteisista luvista haettiin vuonna 2018 osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella, ja yli joka toisessa tapauksessa päätös oli kielteinen. Kaikissa työperäisissä oleskelulupapäätöksissä vain alle joka viides oli kielteinen.

Osaratkaisu tarkoittaa, että työ- ja elinkeinotoimisto harkitsee ensin, onko kyseessä työ, johon löytyisi työntekijöitä myös EU:n sisällä. Tätä kutsutaan saatavuusharkinnaksi. Näin tehtiin myös Al-Khafajin kohdalla.

Adnan Al-Khafajin (toinen vas.) perhe asui vuonna 2015 turvapaikanhakijoina aluksi Hämeenlinnassa Taimistontiellä hätämajoituksessa. Pojat Ali (vas.), Abdulla (toinen oik.) ja vaimo Senaa Ooda ovat tällä hetkellä Irakissa. Kuva: Esko Tuovinen, arkisto
Adnan Al-Khafajin (toinen vas.) perhe asui vuonna 2015 turvapaikanhakijoina aluksi Hämeenlinnassa Taimistontiellä hätämajoituksessa. Pojat Ali (vas.), Abdulla (toinen oik.) ja vaimo Senaa Ooda ovat tällä hetkellä Irakissa. Kuva: Esko Tuovinen, arkisto

Miksi kaikkea tarvittavaa ei voi kysyä heti?

Alkuvuodesta 2018 Al-Khafaji palasi Suomeen työperäisen oleskeluluvan turvin, mutta se meni hukkaan. Suomen punaisen ristin Hämeenlinnan osastolta luvattu maahanmuuttokoordinaattorin työpaikka ei saanutkaan kaupungilta rahoitusta.

Hän palasi Irakiin, ja tuli takaisin Suomeen heinäkuussa uuden työpaikan varmistuttua. Viiden kuukauden odotuksen jälkeen työperäisestä oleskeluluvasta tuli kuitenkin kielteinen päätös.

Nyt Al-Khafajilla olisi sopimus jälleen uudesta työstä, samasta tukkuvarastosta, missä hän ja vaimo Sanaa olivat töissä puolitoista vuotta ennen käännytystä.

Lupaa ei ole vielä herunut. Ei, vaikka työnantaja haluaisi työhön juuri hänet. Saatavuusharkinnan mukaan varastomiehen paikkaan ”olisi saatavilla” myös suomalainen tai EU-kansalainen, joten Pirkanmaan TE-keskuksen päätös oli kielteinen.

Nyt Al-Khafaji odottaa Maahanmuuttoviraston päätöstä, mutta se on käytännössä selvä. TE-toimiston päätös ei koskaan muutu Migrissä.

Silti hän ei voi tehdä muuta kuin odottaa. Kallista aikaa kuluu koko ajan.

”Terve kilpailu ei olisi pois suomalaisilta”

Adnan Al-Khafaji kunnioittaa lakia. Siksi hän ei halua puhua pahaa Suomen oleskelulupajärjestelmästä, mutta hänellä on ehdotus.

– Jos Suomi todella tarvitsee lisää työvoimaa, oleskelulupien hakemisen pitäisi olla yksinkertaisempaa. Kun TE-keskuksen päätöksen jälkeen pitää vielä odottaa Migrin päätöstä, kuluu kaikkien aikaa, Al-Khafaji sanoo.

– Samoin meiltä on kysytty koko ajan lisää papereita, mikä tuhlaa lisää aikaa. Miksi kaikkea tarvittavaa ei voi kysyä heti?

Al-Khafaji ehdottaa, että työperäistä oleskelulupaa varten olisi eräänlainen ”esihyväksyntä” TE-keskuksesta. Jos lupaa ei heruisi, anomusta Maahanmuuttovirastolle ei lähetettäisi ollenkaan. Näin säästyisi kaikkien aikaa ja rahaa.

Al-Khafajin mielestä se, että EU:n ulkopuolelta tulevat työnhakijat voisivat saada helpommin töitä, hyödyttäisi Suomen työmarkkinoita.

– Tulisi tervettä kilpailua, eikä se olisi pois suomalaisilta.

Koko perhe tuki lähtöä Suomeen

Perheensä Al-Khafaji näki viimeksi joulukuussa, kun hän matkusti kahdeksi viikoksi Irakiin. Se oli viimeinen mahdollisuus nähdä perhettä ennen kuin oleskelulupa umpeutui.

Isän sydän särkyy poikien puolesta. He oppivat suomen kielen nopeasti ja menestyivät koulussa, saivat paljon ystäviä.

Nuorempi poika pyysi, että Al-Khafaji ottaisi hänelle kuvan Hämeenlinnan koulusta. Vanhempi poika on masentunut, kun opiskelu jäi kesken.

– En olisi lähtenyt Suomeen, jos koko perheeni ei olisi tukenut ajatusta. Pojilla on tietysti kova ikävä, mutta heille on tärkeintä, että isä on turvassa ja elossa.

Jos Al-Khafaji saisi työperusteisen oleskeluluvan ja pääsisi aloittamaan työt, seuraavaksi pitäisi etsiä työpaikka ja saada oleskelulupa vaimolle. Niin lapsetkin voitaisiin saada Suomeen.

Perhesiteen perusteella voi hakea oleskelulupaa vain silloin, kun toimeentuloehdot täyttyvät. Jos perheessä kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, toimeentuloon vaaditaan yhteensä 2 600 euroa kuukaudessa.

 

Perheensä Al-Khafaji näki viimeksi joulukuussa, kun hän matkusti kahdeksi viikoksi Irakiin. Se oli viimeinen mahdollisuus nähdä perhettä ennen kuin oleskelulupa umpeutui. Kuva: Sara Aaltio

Ystävät tärkeä tuki

Tarinalle ei voi vielä neljänkään vuoden jälkeen kirjoittaa onnellista loppua. Adnan Al-Khafaji on silti positiivinen. Hän ei aio luovuttaa.

– Tulen toimeen ja selviän, koska minulla on Suomessa uskomattomia ystäviä. Ilman heitä en selviytyisi. Pitää pysyä optimistisena. Olen varma, että jollain tavalla voin jäädä tänne.

Al-Khafaji haluaa kiittää erityisesti ystäväänsä, jonka ansiosta hänellä on ollut Iittalassa ilmainen asuinpaikka.

Yksi ystävistä on Sarita Virtanen, joka on tullut Kalvolan kirjastolle Al-Khafajin tueksi. Hän ihmettelee, kuinka Al-Khafaji on pysynyt niin rauhallisena kaiken luparuljanssin pyörteissä, pettymys toisensa perään.

– Hänellä on parhaat hermot, mitä tiedän. Adnan on hyvin kärsivällinen, kun minulla on monesti palanut pinna turhiin hakemuksiin, jotka maksavat, Virtanen sanoo.

Al-Khafaji saattaisi saada oleskeluluvan tai turvapaikan myös jostain muusta EU-maasta. Hän haluaa kuitenkin jäädä Suomeen.

– Miksi lähtisin? Olen integroitunut tähän yhteiskuntaan ja oppinut kieltä, kuten vaimo ja lapsetkin. Haluan työskennellä täällä ja maksaa veroja Suomeen. HäSa

Päivän lehti

23.1.2020