Kanta-Häme Valkeakoski

Irwin Goodmanista riittää yhä uutta kerrottavaa – Kirjasarjan kolmas osa keskittyy Hämeenlinnan vuosiin

Ari Lahti pitää kiinni Irwin Goodmanin musiikillisesta perinnöstä.
Valkeakoskelainen Ari Lahti fanitti Irwin Goodmania ihan pikkupojasta lähtien. Myöhemmin hän soitti Irwinin lapset -yhtyeessä maestron musiikkia ja päätyi 1980-luvulla vuosikausiksi läheiseen yhteistyöhön Irwinin kanssa muun muassa bändin jäsenenä. Kuva: Sara Aaltio
Valkeakoskelainen Ari Lahti fanitti Irwin Goodmania ihan pikkupojasta lähtien. Myöhemmin hän soitti Irwinin lapset -yhtyeessä maestron musiikkia ja päätyi 1980-luvulla vuosikausiksi läheiseen yhteistyöhön Irwinin kanssa muun muassa bändin jäsenenä. Kuva: Sara Aaltio

Taiteilijanimellä Ari Goodman tunnettu Ari Lahti on levyttänyt Retee Goodman -yhtyeineen kymmenen vuoden taon jälkeen kokoelman Irwinin kappaleita.

Tribuuttilevyltä löytyy muun muassa ikihitti St. Pauli ja Reeperbahn, jonka alkuperäisjulkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.

Myös Irwinin alias Antti Hammarbergin elämää läpi käyvään Viimeinen keikka -kirjasarjaan on tulossa jatkoa, sillä sarjan kolmas osa on viimeistelyvaiheessa. Reteesti, Goodman -kirja kattaa Irwinin uran vuodesta 1965 vuoden 1969 alkukuukausiin.

Ajanjaksolle mahtuu niin nousu pinnalle ja levylistojen kärkeen kuin hurjatahtista keikkailua, rattijuopumustuomio sekä ensimmäinen uran notkahdus.

– Kirjan käsittelemän ajanjakson ajan Irwin asui Hämeenlinnassa. Kirja oikeastaan loppuu uuden Hattulan-kodin Ryysyrannan tupaantuliaisiin. Olemme tehneet yhdessä Veikko Tiiton kanssa yhteistyötä eräänlaisina harrastelijatutkijoina. Käsikirjoitus oli jo kertaalleen viimeistelty, mutta se otettiin uudelleen myllytykseen, kun saimme ammattiapua kirjan toimittamiseen ja oikolukuun, Ari Lahti kertoo.

Ristiriitainen hahmo

Ari Lahden mukaan Irwin oli niin mielenkiintoinen ja ristiriitainen hahmo, ettei tapahtumia tarvitse enempää dramatisoida. Kirjaa hän luonnehtii puolidokumentaariseksi.

Sen pohjana on viihdemusiikkiin perehtyneen Veikko Tiiton laajaksi elämäkerraksi tarkoitettu aineisto, jota on sittemmin pilkottu pienempiin osiin ja kirjoitettu uudestaan. Paljon materiaalia on saatu myös lehtiartikkeleista sekä Irwinin läheisiä ja ystäviä haastattelemalla, mutta myös omista kokemuksista.

Kitaristi Ari Lahti oli mukana Irwinin kiertue-elämässä bändin jäsenenä, ystävänä ja muun muassa autokuskina vuodesta 1984 vuosikymmenen loppuun asti. Näillä reissuilla hän kuuli Irwinilta paljon tarinoita, joita ryhtyi myöhemmin kirjaamaan ylös.

– Jotkut jutut on kuultu niin moneen kertaan, että kyllä ne varmaan faktaa ovat, Lahti naurahtaa.

Kirjasarja on edennyt nyt Irwinin uran alkuvuosista lähelle 1970-luvun taitetta, joten paljon on vielä kertomattakin.

– Ehkä viisi osaa voisi olla hyvä määrä, mutta jos tällä systeemillä edetään, kirjat paksunevat loppua kohden, Lahti hymähtää.

Loppujen lopuksi tavoitteena on, että teokset tiivistettäisiin yhdeksi kattavaksi paketiksi.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Kuva: Hämeen Sanomat arkisto
Irwin Goodman alias Antti Hammarberg. Kuva: Hämeen Sanomat arkisto

Elämäntyön ylläpitäjä

Antti Hammarbergin kuolemasta tulee ensi vuonna kuluneeksi 30 vuotta, mutta Ari Lahti jaksaa edelleen syttyä. Eikä hän suinkaan ole yksin.

Lahti ylläpitää Irwinin elämäntyötä vaalivaa Irwin Goodman -instituutin kotisivuja ja Irwin-klubia verkkokauppoineen. Hän haluaa tuoda Irwinistä esiin erityisesti niitä puolia, jotka jäivät kansantaiteilijan elinaikana renttujulkisuuden varjoon.

Oman Irwin-tartuntansa Ari Lahti sai jo pikkupoikana.

– Tajusin jo silloin, että tässä on kovaa kamaa. Teini-iässä minua sitten puri popkärpänen ja löysin Beatlesin. Meillä oli bändit rokkikavereiden kanssa, ja Irwin jäi silloin vähän taka-alalle.

Vuonna 1981 Valkeakosken Sulffiittirockin esiintyjälistalta puuttui yksi bändi, jonka paikalliset puuhamiehet kokosivat yhdistelemällä eri bändien soittajista. Syntyi Irwinin lapset, joka esitti sittemminkin Irwinin musiikkia vaihtelevien kokoonpanoin. Levyttämäänkin he pääsivät, ja yhtye sai mukavasti myös radiosoittoa.

Loppujen lopuksi suurta yleisöä kuitenkin kiinnosti enemmän se aito ja oikea Irwin, joka vähän hiljaisempien vuosien lähti Irwinin lasten houkuttelemana yhteiskeikalle Helsinkiin.

Irwinin elämäntyötä vaaliva muusikko Ari Lahti alias Ari Goodman keikkailee itse nykyään harvakseltaan.

Ari Lahti itse keikkailee enää harvoin

– Vuonna 1982 näin lehdestä sattumoisin ilmoituksen, että Irwin oli tulossa Valkeakoskelle keikalle. Keräsin bändissä soittaneita mukaan, ja pääsimme tapaamaan myös Irwiniä, jolle sitten ehdotimme yhteisesiintymistä. Siitä se pikkuhiljaa lähti. Vuonna 1984 oltiin jo hyvin tiiviissä yhteistyössä, Lahti muistelee.

Irwin poimi osan Irwinin lapsista omaan taustabändiinsä, joka kiersi vuosikausia keikkailemassa ympäri Suomea.

– Lopetin vuotta ennen Irwinin kuolemaa. Siinä alkoi olla mukana jo liikaa managereita ja kaikenlaista säätöä. Väsyin keikkailuun, sillä minulla oli myös päivätyö.

Nykyisin Ari ”Goodman” Lahti keikkailee harvakseltaan. Vuodessa kertyy ehkä kymmenkunta keikkaa.

Leipätyökseen hän pitää jo isänsä aikanaan perustamaa valokuvaus- ja kehystysliikettä Valkeakoskella. HÄSA

Irwin Goodman

Antti Hammarberg eli Irwin Goodman oli hämeenlinnalaissyntyinen laulaja ja säveltäjä (1943–1991).

Asui myöhemmin lyhyen aikaa Hattulassa, sittemmin Tampereella ja Hämeenkyrössä.

Kansanlaulaja, joka sävelsi pitkään omat kappaleensa. Sanoitukset olivat pitkäaikaisen ystävän ja työtoverin Vexi Salmen eli Emil Reteen käsialaa.

Ensilevytys En kerro kuinka jouduin naimisiin vuodelta 1965. Nousi nopeasti kansan suosioon.

Voitti Syksyn sävelen vuonna 1970 kappaleella St Pauli ja Reeperbahn.

Koki urallaan useita laskuja ja nousuja. Elämään varjoja heittivät ongelmat alkoholin kanssa sekä rahahuolet.

Tunnettuja kappaleita mm. Las Palmas (1972), Vain elämää (1973), Viuhahdus (1974), Häirikkö (1976), Rentun ruusu (1988).

Päivän lehti

18.2.2020