fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Isänpäivä: Hämeenlinnalainen Hämppy Hämäläinen kertoo, millaisena hän näkee isän roolin, ja mistä hän on kiitollinen omalle isälleen

Villin ja vapaan sielun Jari "Hämppy" Hämäläisen oli aika aikuistua, kun hänestä tuli isä ennen vuosituhannen vaihdetta. Isänpäivä tarkoittaa Hämäläiselle juhlapäivää, jolloin koko perhe kokoontuu yhteen.
Jari "Hämppy" Hämäläinen viettää usein vapaa-aikaa frisbeegolfaten nuorimman tyttärensä Helmin kanssa. Isänpäivää hän viettää kolmen lapsensa kanssa hyvän ruuan ja lautapelien parissa. Kuva: Pekka Rautiainen
Jari "Hämppy" Hämäläinen viettää usein vapaa-aikaa frisbeegolfaten nuorimman tyttärensä Helmin kanssa. Isänpäivää hän viettää kolmen lapsensa kanssa hyvän ruuan ja lautapelien parissa. Kuva: Pekka Rautiainen

Isän tehtävänä on rakastaa lapsiaan yli kaiken ja auttaa heitä parhaansa mukaan.

Näin kiteyttää Jari “Hämppy” Hämäläinen vanhempana olemisen syvimmän merkityksen.

Hämeenlinnalainen Hämäläinen on kolmen lapsen isä. Hänen lapsistaan Viivi, 21, ja Oiva, 19, ovat muuttaneet kotoa työn ja opintojen myötä. Nuorimmainen eli 16-vuotias peruskoululainen Helmi asuu vuoroin isällään ja vuoroin äidillään.

Kun Hämäläisestä tuli isä 31-vuotiaana vuonna 1999, kasvoi vastuu kertaheitolla.

– Ensimmäisen lapsen kohdalla tunteet olivat pinnassa ja huoli siitä, kuinka pärjään isänä, kun huoleton nuoruus päättyi omalta kohdalta. Oli aikuistuttava. Onneksi vaimolla oli lastenhoitajataustaa.

Pieni epävarmuus nakutti takaraivossa, sillä Hämäläisellä ei ollut kokemusta lapsen kasvattamisesta.

– Itse olin kuulemma nuorempana ihan tarpeeksi villiä sorttia ja oma isäni sai monesti pyöritellä päätään. Koulu meni ihan ok, mutta päänvaivaa saatoin aiheuttaa. Tämä väistämättä kävi mielessä, kun oma esikoiseni syntyi, naurahtaa Hämäläinen.

Viihdemoguli-ohjelmatoimistoa pyörittävä Hämäläinen on tottunut pitämään useita lankoja käsissään. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa hän on ollut mukana useamman vuoden.

Isä ja nuorten tukihenkilö haluaa olla turvallinen ja luotettava aikuinen

Tänä vuonna nuorten tukihenkilönä työskentelylle on järjestynyt aiempaa enemmän aikaa, kun koronaviruspandemia on siirtänyt ohjelmatoimiston keikkamyynnin hamaan tulevaisuuteen. Hämäläisen sanoin: Buffetti on kiinni ja orkka tauolla.

Hämäläinen työskentelee muutaman nuoren tukihenkilönä noin 40 tuntia kuukaudessa.

– Hommassa tehtävänä on olla luotettava ja turvallinen aikuinen, jonka kanssa voi keskustella, viettää aikaa ja käydä harrastuksissa.

Aikaa on järjestynyt enemmän myös 16-vuotiaalle Helmi-tyttärelle.

– Helmillä on downin oireyhtymä. Tänä vuonna olen saanut aikaa jeesata häntä esimerkiksi etäkoulunkäynnissä. Käymme usein yhdessä myös pelaamassa frisbeegolfia Aulangolla. Hän on myös oikea lautapelihirmu.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ehkä me isät pyrimme välillä neuvomaan enemmän kuin on välttämätöntä, arvioi Jari Hämäläinen. Kuva: Pekka Rautiainen
Isänä Jari Hämäläinen on kannustanut lapsiaan etsimään omia polkujaan ja mielenkiinnon kohteitaan. Kuva: Pekka Rautiainen

Isänä Hämäläinen on kannustanut lapsiaan etsimään omia polkujaan ja mielenkiinnon kohteitaan.

– Ohjelmatoimistoalalle en heitä ole kannustanut, enkä kannusta. Vaikka hauskaa on, ei ala mikään kultakaivos ole.

Musiikki on ollut aina Hämppy Hämäläisen intohimo ja hänen sanojensa mukaan venttiili, jossa voi takoa huolet pois.

– Olen koputellut rumpuja nuoresta pitäen. Satunnaisesti soitan kolmessa orkesterissa nimeltä Taajama, Uusi yritys ja Heiskanen & Muut.

Musiikki on tarttunut myös Hämäläisen poikaan, joka soittaa kitaraa.

– Poika sietää myös vanhan liiton heviä, joka on minun lempimusaani. Vanhalla liitolla tarkoitan yhtyeitä kuten Black Sabbath, Deep Purple, Alice Cooper ja Dio.

Kannustusta rohkeuteen ja oma-aloitteisuuteen

Hämäläinen muistaa Dion ensimmäisen Suomen-keikan Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 1983. Tuolloin 14-vuotias Hämppy pääsi kaverinsa kanssa haastattelemaan yhtyeen jäseniä lahtelaiseen omakustannelehteen.

– Lehden nimi oli Kerrangin tarpeeseen, joka oli väännös brittiläisestä Kerrang-hevimusiikkilehdestä. Paikka oli Soundin ja muiden lehtien rocktoimittajia ja sitten me juniorit, Hämäläinen nauraa.

Hämäläinen muistelee, että yhtyeen jäsenet eivät hämmentyneet poikien rallienglannista sen enempää kuin mukaan otetusta kasettinauhuristakaan, johon haastattelu äänitettiin.

– Ghettoblasterilla otimme haastattelun talteen c-kasetille.

Tuohon aikaan ei ollut nettiä, vaan Hämäläinen otti lankapuhelimen kouraan ja soitti musiikkivaikuttaja Lasse Norrekselle, joka toimi muun muassa Dingo-yhtyeen managerina. Akkreditointi järjestyi hotellia Hesperiaan yhdellä puhelinsoitolla.

Haastattelu vaati rohkeutta 14-vuotiailta kaveruksilta. Rohkeuteen ja oma-aloitteisuuteen hän on kannustanut myös omia lapsiaan.

– Ehkä me isät pyrimme välillä myös neuvomaan enemmän kuin on välttämätöntä.

Isänpäivää Hämäläiset viettävät perinteisin menoin: hyvän ruuan ja lautapelien parissa.

– Yhdessäolo on jo itsessään juhlaa.

Miten isänpäivä on muuttunut isyytesi aikana?

– Omalla kohdallani ei juurikaan. Yleisesti ottaen se on kaupallistunut kovasti, Hämäläinen naurahtaa.

Mistä olet kiitollinen omalle isällesi?

– Elämästä tietysti, vaikka äidillänikin on siihen vähintään 50-prosenttinen osuus. Meillä on isäni kanssa ihan hyvät välit ja jotain oppeja on mukaan tarttunut, Hämppy Hämäläinen sanoo. HäSa

Lisää aiheesta: Hämeen Sanomien isänpäivä-jutut.

Marraskuun toinen sunnuntai

Suomessa isänpäivä merkittiin Yliopiston almanakkaan ilman Helsingin yliopiston päätöstä jo vuosina 1970–1972.

Vasta vuonna 1987 yliopisto katsoi päivän niin vakiintuneeksi, että se hyväksyttiin pysyvästi kalenteriin ja merkittiin myös liputuspäiväksi.

Liputuspäivä

Suomessa isänpäivästä tuli valtioneuvoston asetuksella virallinen liputuspäivä 14. maaliskuuta 2019.

Isänpäivän ajankohta vaihtelee maittain.

Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Islannissa ja Virossa vietetään marraskuun toisena sunnuntaina.

Isä numeroina

Tilastokeskuksen (2019) mukaan Suomessa tullaan isäksi keskimäärin 31,4 vuoden iässä.

Suomessa on lähes 562 000 lapsiperhettä.

Yhdellä isällä on keskimäärin 2,25 lasta.

Iältään 15–83-vuotiaista miehistä isiä on yli puolet, 57 prosenttia.

Eniten on kahden lapsen isiä, joita on runsaat 556 000.

Yhden lapsen isiä on noin 310 900 ja kolmen lapsen isiä noin 270 000.

Isiä, joilla neljä lasta tai enemmän, on noin 10 prosenttia isistä.

Lähde: Tilastokeskus, paivyri.fi.

Menot