Kanta-Häme

Iso kala kuuluu vapauttaa kutuhommiin

Teknologia tarjoaisi jo lähes rajattomat mahdollisuudet niin kalastajille kuin metsästäjillekin, mutta ryöstö ja teurastus eivät kuulu vastuullisen harrastajan toimintatapoihin.

Riihimäen Kansainvälisillä erämessuilla esitellään viikonvaihteessa laajasti uusinta teknologiaa ja välineistöä, mutta samalla luennoidaan joka päivä useaan otteeseen vastuullisesta kalastuksesta.

– Jos verrataan metsästyslakia ja kalastuslakia, kalastuslaki on jäänyt huomattavasti jälkeen eettisyyden takaamisessa. Uusi kalastuslaki lisää rajoituksia, mutta edelleen vastuu kalakantojen hyvästä hoidosta jää pitkälti kalastajalle, arvioi kalatalouskonsulentti Olli Saari Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä.

Järjestö olisi valmis tiukentamaan kalastuksen säätelyä uutta lakia enemmän. Olli Saari korostaa, ettei kyse ole rajoituksista kiusan vuoksi, vaan harrastusmahdollisuuksien takaamisesta.

– Kun kalojen alamitat ovat riittävän suuria ja kalastaja vielä päästää suurimmat yksilöt takaisin vesistöön, parhaat perintötekijät omaavat kalat pääsevät kutemaan. Kalakanta vahvistuu ja isot petokalat hoitavat luonnon omilla ehdoilla vesistöä syömällä särkikaloja, Saari korostaa.

Kala päättää käykö koukkuun

Jos harrastajakalastaja käyttää kaikkia laitteita hyväkseen, hän pystyy nostamaan verkoilla, uistelemalla ja jopa heittokalastamalla suuriakin saaliita.

– Vastuullinen kalastaja antaa kalalle mahdollisuuden valita. Kala joko tarttuu koukkuun tai ei. Verkot eivät anna valinnan mahdollisuutta, Olli Saari perustelee eettisyyden periaatetta.

Kaikki ei ole sallittua vesilläkään, sillä kalan rokastaminen eli muualle kuin suuhun tarttuvin koukuin pyytäminen on kiellettyä.

Tekniikka torjuu pitkästymistä

Kalaa narraavan ei enää tarvitse odotella vapa kädessä tuntikausia. Hän voi puuhailla rauhassa ja odotella, että tärpinilmaisimen piipitys kertoo kalan napanneen.

Koho ja koukku voidaan viedä kauko-ohjattavalla sähkömoottorilla varustetulla syöttiveneellä pitkälle rannasta ja varmistella halutun suuruisen saaliin saaminen. Veneellä voidaan myös uittaa kaloja houkuttelevaa mäskiä veteen.

Kalastaja käyttää gps-paikanninta, sähkötakilaa, kaikuluotainta, mutta apuvälineistä huolimatta Olli Saari korostaa, että harrastus ei riistä kalavesiä, kun kalastaja ottaa vain ruokakalan ja vapauttaa loput.

– Tämä on taistelua luontoa vastaan, jossa yritetään pyytää joko mahdollisimman iso tai sitten mahdollisimman monia lajeja tai vaikeasti pyydettäviä kaloja, Juha Ojaharju Vapaa-ajankalastajista kertoo.

Ojaharju pyytää kesällä isoja turpia, säyneitä ja lahnoja, mutta vapauttaa ne valokuvattuaan. Talvikaudella hän kuvaa nostamiaan haukia ja ahvenia, jotka myös pääsevät jatkamaan sukua vesistöön. (HäSa)