Kanta-Häme

Iso kissa kaipaa trimmausta

Panssariprikaatin Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunut tarvitsevat lisää suojaa ja suorituskykyä. Alkuaan 1980-luvulla tehtaalta tulleet vaunut ovat olleet käytössä jo pitkään. Suomeen ne ostettiin vajaa kymmenen vuotta sitten Saksan ylijäämävarastosta.

Taistelupanssarivaunujen päivitys on jatkuvasti käynnissä myös muualla.

Panssariprikaatin komentaja, eversti Pekka Toveri sanoo, että maailmalla trendi on jo pidemmän aikaa ollut sellainen, ettei panssarivaunuista tehdä uusia sukupolvia, vaan sitä vastoin kehitetään vanhoja. Uustuotanto on muutenkin ollut vähäistä kylmän sodan kilpavarusteluvuosien jälkeen.

– Kaikissa kalustohankinnoissa pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Ei meillä ole kykyä ja rahaa ylläpitää yksin asejärjestelmiä.

Eversti Toveri muistuttaa, että Leopard-kalusto on maailmalla käytössä ainakin seuraavat 20 vuotta.

– Amerikkalaisetkaan eivät kehittele uusia taisteluvaunuja, vaan luottavat M1 Abramsiin, joka on käytössä aina 2030-luvulle saakka, sanoo eversti Toveri. Ensimmäiset Abramsit tulivat käyttöön jo 1980-luvun alussa.

Linja on samankaltainen Euroopassa ja Venäjällä.

– Upgreidataan näitä ja 2030-luvulla katsotaan, löytyykö taistelupanssarivaunulle korvaaja.

1980-luvun tuotantoa

Vuonna 2003 sitten Suomeen hankitut Leopardit on tuotettu 1980-luvulla. Prikaati on ottanut vaunut käyttöön sellaisinaan, eli niihin ei ole tehty muita muutoksia kuin asennettu Suomen tieliikennelain vaatimat ajovalot ja suomalaiset nimilaatat.

– Vikoja on korjattu sitä mukaa kuin niitä on koulutuskäytössä ilmaantunut, kertoo kapteeni Antti Vuorenvirta panssarivaunukomppaniasta.

Eversti Pekka Toveri ei ota kantaa, miten ja milloin toivottu Leopardien päivitys – tai mahdollinen käytettyjen uushankinta voitaisiin tehdä.

– Se on maavoimien esikunnan asia.

Jalkaväen tarkastajan, eversti Jukka Valkeajärven mukaan linjaus on sellainen, että taistelupanssarivaunujen suorituskyky ylläpidetään.

Maavoimien esikunnan osastoesiupseeri, everstiluutnantti Kari Nisula vahvistaa, että Leopardien uudistamista koskevat päätökset tehdään parin vuoden sisällä. Nisulan mukaan taistelupanssarivaunu asejärjestelmänä säilytetään myös tulevaisuudessa.

Eversti Toveri suhtautuu tyynesti siihenkin vaihtoehtoon, että rahaa vaunujen uusimiseen ei lähivuosina löydy.

– Jos niin käsketään, niin pärjäämme nykyiselläkin kalustolla vaikka 20 vuotta.

Leopardit palvelleet hyvin

Pekka Toverin mukaan koko Leopard-hankinnan perusteena oli se, että vaunussa on eniten kehityspotentiaalia. Hän toimi hankinnan aikoihin Panssarikoulun johtajana.

Leopardien kritisointiin liian isoiksi ja painaviksi Suomen olosuhteisiin Toveri suhtautuu tyynesti, vaikka onkin itse saanut koulutuksensa kevyemmillä T-72:lla, jotka pääosin romutettiin vuonna 2007.

– Lähtisin sotaan ehdottomasti mieluummin Leopardilla.

T-72:n modernisointi olisi myös tullut eversti Toverin mukaan Leopard-hankintaa kalliimmaksi.

Kapteeni Antti Vuorenvirta kertoo, että kokemukset Leopardista ovat hyviä, eivätkä talviongelmatkaan ole mitenkään korostuneet.

– Ajettavuus on hyvä automaattivaihteiston ansiosta. Lisäksi vaunu on helppo kouluttaa varusmiehille.

Eversti Pekka Toveri kertoo venäläisten ihmetelleen, miten Panssariprikaatissa pystytään kouluttamaan asevelvollisista vuodessa osaavia vaunumiehiä.

”Ei ole hienompaa hommaa”

Aliupseerioppilas Markus Heininen on päässyt pari kertaa kokeilemaan Leopard 2A4:n ominaisuuksia. Saman verran on vaunusta ajokokemusta panssarimies Miikka Sillanpäällä. Molemmat kehuvat vaunua vuolaasti.

– On se makea peli. Ei voisi kuvitella hienompaa hommaa. Ehdottomasti parasta, mitä voi tehdä housut jalassa.

Viime torstaina kaksikko harjoitteli vaununjohtajan ja ajajan yhteistyötä ylikersantti Teemu Hongiston ohjauksessa. Vaunu liikkui vauhdikkaasti.

Eversti Pekka Toveri kehuu Leopardin teho-paino -suhdetta, ohjausjärjestelmää ja liikkuvuutta.

Toisin kuin T-72:lla Leopardilla pystyy myös peruuttamaan vauhdikkaasti, kun T-72:lla maksimivauhti peruuttaessa on vain 4 km tunnissa.

– Nämähän ovat hyökkäysvaunuja, perustelivat venäläiset aikoinaan vaunujensa hidasta peruutusnopeutta.

Yksi asia, mitä T-72:sta ei kaivata, on niiden ahtaus.

– Venäjällä on lähdetty siitä, että vaunumiesten keskimitta voi olla enintään 167 senttiä. Ei Leopardkaan mikään katedraali ole, mutta on ergonomia kuitenkin aivan toista luokkaa.

Prikaati yhä vahvoilla

Panssariprikaati on edelleen vahvoilla puolustusvoimien panssarikoulutuksessa.

– Huolta ei ole, panssarikoulutuksen lakkauttaminen Parolannummella ei ole ollut enää vuosiin esillä, sanoo prikaatikomentaja, eversti Pekka Toveri. Myöskään luopuminen kokonaan panssariaselajista ei ole tämän päivän ajatuksia.

– Taisteluhelikoptereista käydyn keskustelun jälkeen tiedetään hyvin, että ne ovat liian kalliita panssarivaunujen korvaajiksi ja sopivat huonosti asevelvollisuusjärjestelmään.