Kanta-Häme

Iso osa hämeenlinnalaista sydäntä

– En voi poistua tältä tunnelmalliselta Kaupunginpuiston alueelta esittämättä kappaletta Mekaaninen susi. Olen esittänyt sen täällä melkein joka vuosi. Se on siniseltä kaudeltani vuodelta 1978. Sininen kauteni jatkui vuoteen 1980 saakka. Sitten alkoi musta kauteni, joka on jatkunut aina tähän päivään saakka.

Aurinko paistaa, ja yleisö taputtaa. Kari Peitsamo polkaisee käyntiin kappaleensa Mekaaninen susi noin kolmattakymmenettä kertaa Ämyrockin historiassa.

Yksi Ämyrockin suurimmista toiveista tänä kesänä oli, että festivaali jatkuisi entiseen tapaan taas vuoden päästä.

– Mahdollisuudet ovat fifty fifty. Tarvitsisimme lisää tekijöitä mukaan järjestäjätiimiin, kertoo Ämyrockista vastaavan Ämy ry:n puheenjohtaja Jolanda Sankari.

Vapaaehtoisten määrä olisi hyvä saada ainakin tuplattua. Jatko on kiinni myös rahasta. Ämyrock on aina ollut ilmaisfestivaali, joten rahaa sen järjestämiseen ei koskaan ole liikaa.

Vaikka tulevaisuus näyttää epävarmalta, ei se itse festivaaleilla näy. Sankari kertoo yllättyneensä positiivisesti, miten helposti kaikki taas lopulta järjestyi.

Myös ihmiset olivat löytäneet paikalle heti rokkien alkaessa. Paikallisten lisäksi Ämyssä käy joka vuosi paljon ulkopaikkakuntalaisia. Festivaalin maine on vuosien saatossa kiirinyt.

– Parista tuhannesta vuosittaisesta kävijästä ehkä noin kolmannes on muualta kuin Hämeenlinnasta.

Sankari uumoilee samana viikonloppuna järjestettävien suurtapahtumien Provinssirockin ja Helsingin Pride-festivaalin syövän Ämyltä kävijöitä. Toisaalta aurinkoinen sää houkuttelee paikalle varmasti paikallisia.

– Ämyssä on satanut joka vuosi. Lopunajan meininki, jos tänä vuonna ei sadakaan, hän nauraa.

Yleisön vaativan huudon saattelemana Kari Peitsamo aloittaa kappaleen Vedestä nousee kasvi, jonka hän painottaa myös kuuluvan pakolliseen Ämyrock-ohjelmistoon.

– Mikään ei kestä, vanha valta murtuu, hän laulaa tilanteeseen yllättävän sopivasti

Helsingistä Ämyyn saapunut Pauli Osmala on paikan päällä arviolta kahdettakymmenettä kertaa. Osmala on asunut aiemmin Hämeenlinnassa, joten kaupunkiin liittyy paljon muistoja. Hän kuitenkin nostaa hattuaan myös Ämyrockille.

– Tämä on mitä sympaattisin tapahtuma, jossa on hyvää musiikkia.

Osmalan kanssa festivaaleille saapunut Elina Hakkarainen sen sijaan on paikalla ensimmäistä kertaa.

– Olen kuullut tästä Paulilta paljon hyvää.

He harmittelevat molemmat mahdollisuutta, että Ämyä ei enää ensi vuonna olisi.

– Toivon hartaasti, että jatkajia löytyisi. Tällaisia ilmaisia, vapaaehtoispohjalta järjestettäviä tapahtumia ei ole liikaa, Osmala toteaa.

Osmala ja hämeenlinnalainen Mikko Lundberg peräänkuuluttavat Hämeenlinnan kaupunkia Ämyn tueksi. He muistuttavat, että Ämyyn tosiaan tulee porukkaa kauempaakin.

– Täällä on ollut historian aikana todella legendaarisia bändejä soittamassa. Esimerkiksi Hanoi Rocks ja Smack soittivat täällä ensimmäiset keikkansa ennen suurempaa suosiotaan. Ämy ei siis todellakaan ole yhdentekevä festivaali, Osmala kertoo.

Lundberg kertoo käyneensä Ämyrockissa vauvasta saakka.

– Minusta on kuva jostain 1980-luvun alkupuolelta, jossa istun lastenrattaissa punkkareiden keskellä. Ämyn loppuminen tuntuisi todella pahalta.

Yleisöstä kuuluu kysymys.

– Onko nyt se hetki?

– On. Savu isolle, strobo isolle, valot välkkymään, toteaa Kari Peitsamo ja aloittaa niin sanotun Beatles-potpurin.

Yleisö tanssii. Ihmiset hymyilevät. Lavalla Peitsamo rokkaa, eikä vieläkään sada.

– Toivottavasti näemme Ämyssä ensi vuonna. Toivottavasti Ämy jatkuu ikuisesti! Häsa

Päivän lehti

5.6.2020