Kanta-Häme

Isojen järvien pinnat laskevat helteellä hitaammin kuin pienien – Kankaistenjärven pinta on madaltunut kesän aikana tasaisesti

Kankaistenjärven pinta on nyt lähes 20 senttimetriä meren pintaa alempana kuin toukokuun alussa.

Kun toukokuun ensimmäisenä päivänä vuorokausiarvo oli 111,74 metriä meren pinnasta, tiistaina 24.7. lukema oli 111,55 metriä meren pinnasta.

Kankaistenjärven suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Jarmo Holma sanoo, että pitkät helteet vaikuttavat veden pinnan laskuun.

– Se on ihan selvää, että tällaiset helteet pudottavat pinnan korkeutta. Isommat sateet muuttaisivat tilannetta toiseen suuntaan, Holma sanoo.

 

Kankaistenjärvelle valmistui helmikuussa 2016 pato, jonka valmistaminen maksoi lupakuluineen ja suunnitteluineen noin 30 000 euroa.

Hämeenlinnalainen luonnonsuojeluaktiivi Pekka Honkala uskoo, että pato on nostanut Kankaistenjärven pintaa noin 20 senttimetriä.

– Viime vuosi oli hyvin sateinen ja on vaikea sanoa, miten se vaikuttaa pidemmän päälle. Kuivempina vuosina tehokas pato on riski sille, että alajuoksu kuivaa, Honkala kertoo.

Patolupa hankittiin ely-keskukselta, ja hankintaprosessi kesti noin vuoden. Veden korkeus ja virtauma täytyy edelleen ilmoittaa vuosittain ely-keskukselle.

 

Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Miia Kumpumäki myöntää, että järvivesien pinnat ovat alhaalla, mutta hänen mukaansa tilanne ei ole poikkeuksellinen ainakaan vielä.

Järvi-Suomessa esimerkiksi Saimaa on 30 senttimetriä korkeammalla kuin keskimäärin. Suurista järvistä myös Mallasveden, Pielisen ja Päijänteen pinnat ovat tavanomaisella korkeudella.

– Pienet järvet alkavat olla keskimääräistä alempana, mutta ne eivät ole kuitenkaan ennätyksellisen alhaalla, Kumpumäki sanoo.

Suuremmat järvet ovat talven ja kevään jäljiltä korkeammalla. Saimaa on ollut syksystä asti korkeammalla kuin keskimäärin. Pienemmät järvet laskevat puolestaan nopeammin.

Normaali korkeus riippuu todella paljon järvestä.

– Katsomme havaintojaksojen keskiarvoja. Niistä vertaamme, mikä korkeus on yleensä ollut kesäisin, Kumpumäki toteaa.

 

Talven lumisuus vaikuttaa järven pinnan korkeuteen. Kumpumäen mukaan keväällä tuli hyvät tulovirtaumat ja järvet täyttyivät.

Keväthuiput laskivat todella nopeasti, kun sateet jäivät vähäisiksi juhannukseen saakka. Heinäkuussa pintojen lasku on jatkunut, vaikka on satanut hieman enemmän kuin alkukesästä.

Haittavaikutukset ovat toistaiseksi vähäisiä.

– Matalammissa lahdissa voi aiheutua haittaa virkistyskäytölle. Lämmin vesi vaikuttaa sinilevätilanteeseen, Kumpumäki sanoo.

Suurimmissa järvissä on automaattimittarit, jotka mittaavat järven pinnan korkeuden. Myös pienemmässä järvessä voi olla automaattimittari, jos kyseessä on merkittävä kohde. Paikallisia mittauksia lähetetään toisinaan ympäristökeskuksen tietokantoihin.

Ennusteet näyttävät, että järvivesien pintojen lasku jatkuu elokuun puoliväliin saakka.

Syyskuussa järvien pinnat saattavat olla selkeästi keskimääräistä alempia, jos myös elokuu jatkuu vähäsateisena. HÄSA