Kanta-Häme

Isoveli valvoo, vaan ei aina katso

Julkiset tilat, kuten keskustan kadut, tori ja rautatieasema, ovat poliisin valvonnan alaisia. Myös yhä useamman liiketilan ja varastoalueen portinpielestä löytyy kyltti, jossa ilmoitetaan kameravalvonnasta.

Linnan Vartijoiden myyntipäällikkö Pasi Perkiömäen mielestä helpompaa olisi oikeastaan luetella paikat, joissa kameravalvontaa ei ole.

– Omaisuutta suojataan kameroiden avulla hyvin yleisesti. Se, miten valvontakameroita käytetään, onkin sitten toinen juttu.

Piirivartiointi voi olla kankeaa ja kallista

Perkiömäki korostaa, että valvontalaitteistoa pitäisi käyttää reaaliaikaisesti, siis jo ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Monissa tilanteissa vahingon, esimerkiksi varkauden, voisi estää kokonaan etävalvonnalla.

Pelkkä perinteinen piirinvartiointi, jossa vartija kiertää autolla alueita sovitun reitin mukaisesti, on Perkiömäen mukaan kankea ja kallis tapa vartioida omaisuuttaan.

– Piirivartioinnin kustannukset ovat nousseet, eikä aikanaan hankittuja kalliita kameroita käytetä monessakaan paikassa niin kuin pitäisi. Valvontanauhan kelailun sijasta päivystävä vartija pystyy havaitsemaan liikkeen reaaliaikaisesti, sillä valvottavalle alueelle on jatkuva näköyhteys, Perkiömäki perustelee.

Videokuvan ansiosta päivystäjä pystyy antamaan paikalle menevälle vartijalle hyvinkin tarkat koordinaatit siitä, missä liikettä on havaittu.

Vaikka kameroita ei varsinaisesti piiloteta, ei pienten nykykameroiden ulkomuoto herätä myöskään huomiota. Lain mukaan kameravalvonnasta onkin aina tiedotettava jo ennen valvotun alueen alkamista.

Lisäävätkö kamerat turvattomuutta?

Poliisin kutistuneiden resurssien johdosta yksityiset turvaavat yhä useammin vartiointiliikkeiden tarjoamaan valvontaan.

Julkisuudessa on keskusteltu myös siitä, lisääkö julkisen valvonnan ja kontrollin lisääntyminen yleistä turvattomuudentunnetta.

– Moni tietysti haaveilee korttelipoliisin palaamisesta katukuvaan ja jokaiseen kadunkulmaan. Kameravalvonnan tarkoitus on kuitenkin ensisijaisesti suojata omaisuutta. Lain mukaan kameroilla ei saa seurata työntekoa, ja kamerat kuvaavat pääosin ulkoalueita, Perkiömäki kertoo.

Hinta ei aina ole tae laadukkaasta kuvasta. Yhtä usein kuin vanhasta kalustosta suttuisen näköiset myymäläkuvat johtuvat Perkiömäen mukaan kameroiden huonosta sijoittelusta ja asennosta.

– Tunnistettavaa kuvaa pitää ottaa tarpeeksi läheltä. Jos kameranäkymä on laajalta alueelta, zoomattaessa kuva helposti pikselöityy. Jos taas aluetta seurataan valvomossa reaaliajassa, voidaan zoomauskin tehdä reaaliajassa. (HäSa)

Päivän lehti

21.1.2020