Kanta-Häme

Itse tehty palotarkastus vetää Hämeessä

Palovaroittimen toiminta pitäisi testata kuukausittain. arkistokuva.

Omatoiminen palotarkastus on otettu hyvin vastaan Kanta-Hämeessä. Omavalvontalomakkeista yli 80 prosenttia palautetaan Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle, kertoo pelastuspäällikkö Petri Talikka.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos lähettää vuosittain noin 3 000 omavalvontakirjettä kotitalouksille.

Kirjeen ohjeiden perusteella asukas tekee omatoimisen palotarkastuksen. Jos lomaketta ei palauteta, kohteeseen suoritetaan perinteinen palotarkastus.

Omavalvontakirjeet lähetetään kantahämäläisille kevään aikana jo viidettä kertaa.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos lähetti kirjeitä viime vuoteen asti vain omakoti- ja rivitaloihin. Vuonna 2016 omavalvontaan otettiin mukaan kokeilumielessä kerrostalojen taloyhtiöitä, ja kokeilu jatkuu myös tänä vuonna.

Omatoiminen palotarkastus on laajennettu pientaloista kerrostaloihin myös esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.

Talikan mukaan omavalvonnan laajentaminen on sujunut Kanta-Hämeessä hyvin, ja vastausprosentti on pysynyt korkeana. Kirjeitä lähetetään nyt hieman vähemmän kuin aiemmin, mutta asukkaita tavoitetaan yhtä paljon.

Omavalvontaa suunnataan kerrostalojen asukkaille isännöitsijöiden kautta. Asukkaat arvioivat oman asuntonsa turvallisuutta, ja isännöitsijät arvioivat taloyhtiötä kokonaisuutena.

Omavalvontaa on kokeiltu Kanta-Hämeessä myös maataloudessa esimerkiksi viljakuivaamoissa.

– Omavalvonta on enemmän opastavaa kuin valvovaa. Se on turvallisuusviestintää, neuvontaa ja valistusta. Tarkoitus on aktivoida ihmisiä huolehtimaan oman kotinsa paloturvallisuudesta, Talikka sanoo.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos lähti mukaan omavalvontakokeiluun ensimmäisten joukossa vuonna 2012. Kirjeitä lähetettiin ensin alueille, joilla oli ollut vähän palotarkastuksia.

Omavalvonnan mahdollistaa vuonna 2011 muuttunut pelastuslaki, joka antaa pelastuslaitoksille valtuuden päättää palotarkastusten kohdentamisesta.

Talikan mukaan aluksi omavalvonta kohdenettiin haja-asutusalueille, joihin on ollut haastavampi tehdä palotarkastuksia. Kirjeet lähetetään vuosittain maantieteellisesti rajatulle alueelle, esimerkiksi kunnan tiettyyn osaan.

Talikka kertoo, että omavalvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti. Vuonna 2017 Kanta-Hämeessä keskitytään erityisesti kiinteistöihin, jotka ovat pohjavesialueilla ja joissa on öljylämmitys.

– Omavalvonnalla ei puututa vain palovaaraan, vaan myös muista turvallisuusriskeistä muistutetaan, Talikka kertoo.

Pelastuslaitoksen lähettämässä omavalvontalomakkeessa on turvallisuuteen liittyviä perusasioita. Se neuvoo tarkastamaan esimerkiksi osoitenumeron näkyvyyden ja palovaroittimen toimivuuden. HÄSA