Kanta-Häme

Itseä koskevaa tietoa voi pian seurata

Sinusta voidaan kerätä verkossa valtavia määriä tietoja. Nyt suunnitteilla on tunniste, jonka avulla itseä koskevan tiedon seuraaminen on pian mahdollista.

Informaatioteknologian kehityksen ja maailmanlaajuisten tietojärjestelmien ansiosta esimerkiksi terveydestä, ostotottumuksista ja liikkumisesta kerättyä tietoa voidaan siirrellä yrityksen sisällä, toiseen maahan tai jopa myydä kolmannelle osapuolelle.

Yksityisyydensuojaa parantavan tunnisteen avulla yksityishenkilöt pystyisivät nykyistä paremmin valvomaan itseään koskevan tiedon käyttöä. Sitä aletaan valmistella eurooppalaisessa standardoimisjärjestö CENissä.

Suunnitelmien mukaan yksityishenkilöt pystyvät oman henkilökohtaisen tunnisteen avulla hakemaan verkosta, missä heitä itseään koskevia tietoja on ja mitkä tahot niitä ovat käyttäneet.

Tunnisteen luvataan parantavan olennaisesti yksityisyydensuojaa. Siitä olisi hyötyä myös organisaatioille ja yrityksille, koska sen käyttö osoittaisi vastuullisuutta ja helpottaisi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamista.

Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa asetusehdotuksen, jonka tarkoitus on helpottaa esimerkiksi ihmisten tietoja luvatta käyttävien yritysten sakottamista.

Asetuksen mukaan ihmisillä on oikeus rajoittaa tietojensa käyttöä verkossa, mitä uusi tunniste parhaimmillaan edesauttaisi.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää hyvänä sitä, että uuden tunnisteen taustalla on ajatus teknologian valjastamisesta ihmisten oikeusturvan parantamiseen.

– Tieto itseä koskevat tiedon sijainnista ei tee onnelliseksi. Olennaista on se, että ihmiset osaavat ja saavat käyttää kielto-oikeuttaan paremmin. Esimerkiksi sähköinen markkinointi on oikeus kieltää.

Vaarana voi olla se, että tunniste karkaa tekijöidensä käsistä.

– Jos tunniste liittää tiedon yhä lujemmin ihmiseen, siitä voi tulla henkilötunnisteen kaltainen. Tällaiset riskit on hyvä ottaa huomioon, Aarnio sanoo.

Tunnisteen toteuttaminen ei tule olemaan helppoa, arvelee professori Jarmo Harju Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikan laitokselta.

Tunnisteen pitäisi olla mahdoton väärentää ja helppo sijoittaa pitävästi dataan.

Sen avulla pitäisi myös pystyä tekemään hakuja valtavista tietomassoista, mikä onnistunee digitaalitekniikalla.

– Vaikeampaa on taata se, että tunniste todella laitetaan mukaan tietoon, Harju toteaa.

Hän uskoo, että tunniste voisi hyvin tehtynä parantaa yksityisyydensuojaa, muttei usko sillä olevan suurta vaikutusta.

Yksityisyydensuoja verkossa on tällä hetkellä Harjun mukaan jokseenkin olematon.

Sosiaalisessa mediassa identiteetin voi varastaa kiusantekotarkoituksessa helposti, ja henkilötunnuksen avulla voi esimerkiksi tehdä muuttoilmoituksen tai irtisanoa sähkösopimuksen.

Harju kertoo, että omien tietojen jäljitettävyys on katsottu tärkeäksi oikeudeksi eurooppalaisessa kulttuurissa.

– Taustalla ovat varmaan mielikuvat Stasin arkistoista, Supon rekistereistä ja Tiitisen listasta. Esimerkiksi henkilökohtaisia terveystietoja pidetään hyvin arkaluontoisina ihan syystä, koska ne voivat vaikuttaa työnsaantiin ja toimeentuloon yleensä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei muista pitkän uransa varrelta hetkeä, jolloin tietoisuus ja kiinnostus yksityisyydensuojaa kohtaan olisi ollut näin suurta.

– Sekä tavalliset kansalaiset että päättäjät ovat varpaillaan. Tietoturvallisuuden paine kasvaa koko ajan, ja esimerkiksi väkivalta on muuttunut digitaaliseksi.