Kanta-Häme Hämeenlinna

Itsemurha-ajatuksista taiteen kautta toipujaksi – Transsukupuolinen Miska Karhu toi kollaasirunotaidettaan Wetterille

Miska Karhu käsittelee teoksissaan transsukupuolisuuttaan ja mielenterveysongelmiaan sekä kritisoi feminismiä, uskontoa ja syrjintää.
Kuva: Riku Hasari
Kuva: Riku Hasari

Kaikki mullistui noin 13-vuotiaana. Tyttönä siihen asti elänyt kiltti kympin oppilas tajusikin olevansa poika.

– Lapselle oli järkytys, että kun tulin kaapista ulos, etenkään vanhempani eivät hyväksyneet minua, eivätkä hyväksy edelleenkään. Minua eivät hyväksyneet myöskään tutut eivätkä tuntemattomat. Sairastuin kuutosluokan lopulla masennukseen. Sitä edesauttoi se, että halusin olla kympin oppilas ja tehdä kaiken täydellisesti, Miska Karhu kertoo.

Koulukiusaamista hän ei kuitenkaan joutunut kokemaan.

 

Sain ällän paperit ja kympin todistuksen.

Olisin vaihtanut sen kaiken,

jos joku vain olisi kutsunut minua pojaksi

ja antanut lentää vapauteen.

 

Lukioikäisenä Miska Karhu voi henkisesti todella huonosti.

– Tuntui, että olin näkymätön. Halusin, että joku huomaa, kuinka pahoin voin. Olisin kaivannut, että joku kutsuu minua pojaksi. Vain uskonnonopettaja kysyi haluanko, että hän kutsuu minua Miskaksi.

Pahimmillaan tilanne johti itsemurha-ajatuksiin.

– En kuitenkaan yrittänyt tappaa itseäni, koska en löytänyt mitään keinoa, joka ei olisi satuttanut muita ihmisiä. Olin niin kiltti.

 

Toipumisensa aikana Miska Karhu löysi visuaalisuuden ja runouden liiton, josta esimerkkinä on nyt Hämeenlinnan pääkirjastossa Wetterillä esillä oleva taidenäyttely Me hukumme maailmoihin tosiin.

Karhun työt ovat kollaasityyliin koottua runoutta.

– Totuus on, että en osaa maalata enkä piirtää, mutta olen lahjakas kirjallisesti ja halusin tehdä jotain käsilläni.

– Otan töissäni kantaa vähän kaikkeen: transsukupuolisuuteen, translain kokonaisuudistukseen, mielenterveyden ongelmiin, äärioikeiston nousuun, ilmastonmuutokseen, feminismiin ja uskontoon.

– Tuntuu siltä, että transsukupuolisten ihmisoikeudet ovat vapaata riistaa. Lisäksi maahanmuuttajavastaisuus ja homoviha ovat taas nousseet uudestaan tapetille, eli nyt puhutaan samoista aiheista kuin 90-luvulla. Maailma junnaa paikoillaan, Miska Karhu kokee.

Kuva: Riku Hasari

Vaihtelevasti Tampereella ja Turussa asuva Miska Karhu on 21-vuotias, mutta hän on kirjoittanut jo yli kymmenen vuotta.

Vuosiin mahtuu novelleja, kirjoituskilpailuja, runoja, aforismeja ja romaanikäsikirjoituksia.

– Sateenkaaripiirien sisällä taiteeni on otettu tosi hyvin vastaan. Tällaista suorasukaista kommentointia on kaivattu meidän piireissämme.

Karhu on toiminut pitkään Setan vapaaehtoiskouluttajana kiertäen kouluilla ja Prometheus-leireillä puhumassa seksuaalisukupuolivähemmistöistä. Reilu vuosi sitten hän on itse mennyt naimisiin.

Karhu oli myös Feministisen puolueen eduskuntavaaliehdokkaana ja on edelleen puoluehallituksen jäsen.

– Omana tavoitteenani oli saada puolueelle näkyvyyttä ja lisätä tietoutta, että feminismi ei aja vain naisten asiaa vaan pyrkii parantamaan kaikkien asemaa yhteiskunnassa.

 

Karhu opiskelee uskontotiedettä ja sukupuolentutkimusta.

Haaveissa on mahdollisesti ura diakonina tai luovan kirjoittamisen opettajana.

 

Minä uskon

oikeudenmukaisuuteen.

feminismiin,

rakkauteen,

siihen, että joskus joku jossakin

näkee juuri

minut. HÄSA

 

Kursivoidut kohdat ovat runoja Miska Karhun taideteoksista.

Miska Karhun näyttely “Me hukumme maailmoihin tosiin” Hämeenlinnan pääkirjastossa Wetterillä 8.9. asti.