Kanta-Häme

Itsensä puolustaminen voi viedä kiven sisään

Tuntemattomien tekemiksi ilmoitetuissa rikoksissa oli selvästi kasvua. Kuvituskuva.

Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 33 900 pahoinpitelyrikosta, joista 1 560 merkattiin törkeäksi pahoinpitelyksi. Henkirikoksia tuli poliisin tietoon 96.

Moni kansalainen miettii, miten uhkaavassa tilanteessa pitäisi toimia?

Pitäisikö paeta paikalta ja odottaa ratsuväen saapumista vai vastata väkivaltaan samalla mitalla eli tirvaista hyökkääjää turpaan omankädenoikeudella?

Asianajajaliiton rikosoikeuden asiantuntijaryhmän asianajaja Tuomas Turusen mukaan uhkaavassa tilanteessa selkeintä olisi poistua paikalta – ja ajoissa.

Laki ei aseta pakenemisvelvollisuutta, mutta ei myöskään anna yleistä oikeutta vahingoittaa hyökkääjää tarpeettomasti. 

Ongelmana on rajanveto asianmukaisen puolustautumisen ja selkäsaunan välillä.

– Suoraa tilastoa ei ole, kuinka usein hätävarjeluun vedotaan. Hätävarjelu ei mene oikeudessa läpi kovin heppoisin perustein.

Turusen mukaan jokainen oikeudenkäynti on tapauskohtainen. Se mikä ei ole sallittua jossakin tapauksessa, voi olla perusteltua jossakin toisessa.

Turunen myöntää, että maallikon silmin oikeuden tuomiot saattavat joskus vaikuttaa absurdeilta ja epäoikeudenmukaisilta.

– Ei ole mahdollista luoda sellaista sääntöjärjestelmää, josta löytyisi suora vastaus jokaiseen tilanteeseen. Rikoslakia on tulkittava arvioitaessa tilanteita.

Lisää aiheesta lauantain Hämeen Sanomissa ja digilehdessä.